Kovaa kritiikkiä SCIP-tietokannalle

Saksalainen ympäristöalan asiantuntija, biokemian tohtori Beate Kummer peräänkuuluttaa kunnollisen vaikutusten arvioinnin tekemistä uudelle haitallisten aineiden tietokannalle.

Kummer pelkää, että valmisteilla oleva tietokanta aiheuttaa miljardien eurojen kustannukset ja etteivät satsaukset tuo toivottua hyötyä: Tietokanta ei auta kierrätyssektoria poistamaan haitallisia aineita pois kierrosta.

”Näköpiirissä on massiviinen talouden ja raaka-aineiden kriisi ja ilmastokatastrofi. Ei ole järkevää tuhlata miljardeja euroja uuteen tietokantaan, joka todennäköisesti ei toimi”, Kummer toteaa toukokuun alussa julkaisemassaan kannanotossa.

Kummer on erikoistunut kemiaan, haitallisiin aineisiin, jätehuoltoon, ympäristöteknologiaan ja -lainsäädäntöön.

”Nyt ei tarvita taloudelle lisätaakkaa, joka aiheuttaa suuret kustannukset ja vähän hyötyjä”, hän kirjoittaa.

Aikaa ensi tammikuuhun

Tammikuun 5. päivänä vuonna 2021 tuotteiden ja osasien valmistajille, kokoajille, maahantuojille ja myyjille tulee velvollisuus ilmoittaa uuteen niin sanottuun SCIP-tietokantaan (Substances of Concern in articles as such or in complex objects and Products) esineiden, tuotteiden ja komponenttien sisältämät huolta aiheuttavat aineet.

Toimijoiden on ilmoitettava tietokantaan tuotteen tai osasen nimi, mitä huolta aiheuttavaa ainetta tuote tai osanen sisältää ja kuinka paljon, sekä tietoa aineen turvallisesta käytöstä.

Velvollisuus koskee kaikkia tuotteita ja esineitä sekä komponentteja, joissa on huolta aiheuttavia aineita eli SVHC-aineita (substances of high concern) vähintään 0,1 painoprosenttia.

Tavoitteena on edistää kiertotalouden puhtaita materiaalikiertoja ja patistaa teollisuutta korvaamaan haitallisia kemikaaleja turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Lisäksi Euroopan unioni haluaa edistää tiedon avointa kulkua koko tuotantoketjussa aina kuluttajalle ja jätehuoltovaiheeseen asti.

Tietokantaan liittyvät vaatimukset ovat kuitenkin herättäneet paljon kritiikkiä kierrätystoimijoiden, kaupan ja teollisuuden piirissä.

Testikäyttöön tänä vuonna

Euroopan kemikaalivirasto Echa on valmistellut SCIP-tietokantaa Euroopan unionin toimeksiannosta. Tietokannan prototyyppi julkaistiin helmikuussa.

Tietokannan täysi versio tulee testikäyttöön lokakuun lopussa. Jo ensi vuoden alusta toimijoiden on pakollista ilmoittaa huolta aiheuttavista aineista tietokannan kautta.

Echan Bo Balduyck kertoo tuoreessa Kemia-lehdessä, että testiversiota voivat jo kokeilla erilaisten tuotteiden maahantuojat, valmistajat ja myyjät.

”Jo ensimmäisen kuukauden aikana testiversioon kirjautui liki 1 500 käyttäjää”, Balduyck sanoo Kemia-lehdessä, ja jatkaa:

”Tuotteelle voi jo kokeiluluontoisesti luoda rekisteröintilomakkeen ja katsoa, mitä tietoja täytyy ilmoittaa ja kuinka se tapahtuu.”

Valtava työ

Kummer tuo esiin, että ennen SCIP-tietokannan käyttöönottoa olisi tärkeää käydä laaja keskustelu siitä, miten parhaiten päästäisiin tavoitteeseen myrkyttömästä ympäristöstä.

Kummer viittaa esimerkiksi Euroopan autoteollisuuden pelkoon siitä, ettei autoteollisuus pysty hyödyntämään jo kehittämäänsä, 130 000 toimijan käyttämää materiaalitietojärjestelmää, vaan joutuu pahimmillaan käyttämään miljardeja euroja sen muokkaamiseen yhteensopivaksi uuden tietokannan vaatimusten kanssa.

Elektroniikkateollisuus puolestaan on kritisoinut, ettei SCIP-tietokanta sovellu vaikkapa piirilevyjen satojen tuhansien komponenttiyhdistelmien kirjaamiseen.

Saksalainen elektroniikkateollisuuden kattojärjestö on laskenut, että tarvittaisiin 23 henkilötyövuoden työpanos pelkästään piirilevyjen erilaisten osakombinaatioiden kartoittamiseen SCIP-tietokantaa varten.

Balduyckin mukaan Echa kehittää parhaillaan rajapintojen toimivuutta yhdessä teollisuuden kanssa. Hänen mukaansa nyt on hyvä hetki testata, kuinka tietokantaan siirretään tietoja teollisuuden omista järjestelmistä.

Jos toimiva ohjelmarajapinta löytyy, tietokantaan voitaisiin Balduyckin näkemyksen mukaan viedä kerralla jopa tuhannen esineen tiedot.

Tarpeetonta tietoa

Euroopan kierrätysteollisuutta edustava EURIC pelkää SCIP-tietokannan luovan valtavan määrän kierrätyssektorin kannalta täysin käyttökelvotonta tietoa.

Kierrätysprosessit käsittelevät materiaalivirtoja tonneittain, eivät esine- tai artikkelitasolla. Yksityiskohtaiset tiedot hyvin pienten osasten koostumuksesta eivät vaikuttaisi kierrätysprosesseihin.

Vaikkapa muovinkierrätysyritykset tarvitsevat tietoa materiaaleista, ei niinkään yksittäisistä tuotteista ja tuotemerkeistä.

Echan Balduyck toteaa Kemia-lehdessä, että tietokantaa voidaan jatkossa kehittää ja monipuolistaa erilaisilla käyttönäkymillä, hakutoiminnoilla ja datan visualisoinnilla.

”Vastaisuudessa pyrimme palvelemaan kierrättäjien yhä moninaisempia tiedontarpeita”, hän lupaa.

Kummer pelkää, että SCIP tulee johtamaan siihen, että yhä suurempi osa jätteeksi päätyneitä materiaalivirtoja joudutaan sulkemaan pois kierrätyksen piiristä ja hävittämään.

Tämä on ristiriidassa EU:n kiertotalouspyrkimysten kanssa, joiden mukaan päinvastoin aiempaa suurempi osa materiaaleista ja niiden arvosta olisi saatava kiertämään takaisin tuotannon raaka-aineeksi.

Kummer kannustaa teollisuutta tutustumaan SCIP-tietokannan vaatimuksiin.

Hän korostaa, että tarvittaisiin valtavasti koulutusta, tapahtumia ja konsultaatiota, jos toimijoiden oletetaan ottavan tietokannan käyttöönsä ajoissa ensi tammikuussa.

Kuva: Scanstockphoto. Piirilevyissä voi olla satoja kokoonpanovaihtoehtoja. Pienet elektroniikkakomponentit saattavat painaa vain pari milligrammaa. Elektroniikkateollisuus on varoittanut, ettei uusi SCIP-tietokanta sovellu satojen tuhansien komponenttiyhdistelmien kirjaamiseen. Lisäksi kierrätysteollisuuden olisi hyvin hidasta ja vaikeaa poimia tällaiset komponentit erilleen kierrätyslaitokselle tulevasta sähköromuvirrasta, vaikka kierrättäjät saisivatkin tiedon, mikä piirilevyn malli sisältää huolta aiheuttavia aineita.