Luontokato uhkaa koko ihmiskuntaa

Luontokato uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa, hyvinvointia, yhteiskuntiamme ja kulttuureitamme.

Näin julistavat YK:n biodiversiteettisopimuksessa mukana olevat 196 maata.

Maat kokoontuivat lokakuussa Kiinan Kunmingiin YK:n biodiversiteettisopimuksen ensimmäiseen osapuolikokoukseen.

Kokous pohjustaa ensi vuoden huhti-toukokuussa pidettävää YK:n biodiversiteettikokousta.

Tämä COP15-kokous on luonnon monimuotoisuuden suojelemiselle vastaava globaali kokous kuin Glasgow’ssa loka-marraskuussa pidettävä COP26-kokous on ilmastolle.

Peruspilari horjuu

Kunmingin julkilausuma alleviivaa, että toimia luontokadon pysäyttämiseksi on tehtävä ripeästi ja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Luontokato merkitsee elinympäristöjen ja lajien vähenemistä ja katoamista, joka pahetessaan uhkaa monia luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita.

Luonnon monimuotoisuus hupenee tällä hetkellä hyvin nopeasti. Sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa lajia. Lajien elinympäristöt katoavat.

”Luonto on olemassaolomme peruspilari. Kunmingissa maiden yhteinen viesti oli selvä: luonnon köyhtymisen pysäyttäminen ja ekosysteemien varjeleminen tulee olla kaiken taloudellisen toimintamme pohja”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Luontokadosta luonnon elvyttämiseen

Kunmingin julkilausuma listaa 17 periaatetta, joihin osapuolet sitoutuvat.

Osapuolet aikovat pysäyttää luontokadon etenemisen ja kääntää kehityksen luonnon elpymisen polulle viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

Tarvittavat keinot ovat moninaisia: suojelua, ennallistamista, kestävää käyttöä, vieraslajien torjuntaa sekä luonnolle haitallisista tuista luopumista.

Julkilausuma korostaa, että ilmaston lämpenemisen hidastaminen ja luontokadon torjunta tukevat toisiaan.

Kokouksessa kuultiin uusia rahoitussitoumuksia esimerkiksi EU:lta, Ranskalta, Japanilta ja isäntämaa Kiinalta. Kiina perustaa oman rahastonsa luonnon monimuotoisuudelle ja Ranska ehdotti, että 30 % maan päästökaupasta tulevista tuloista käytettäisiin luonnon monimuotoisuuteen.

Tarkemmista yhteisistä päämääristä, tavoitteista ja toimista luontokadon pysäyttämiseksi sovitaan huhti-toukokuussa COP15-kokouksessa niinikään Kiinan Kunmingissä.

”Julistus on juuri sellainen, jota EU ja Suomi toivoivat. Se antaa vahvan mandaatin kunnianhimoisen globaalin luontopolitiikan edistämiselle. Konferenssissa 30 prosentin suojelutavoite maalla ja merellä maailmanlaajuisesti sai paljon kannatusta. Samoin ennallistaminen. Näistä neuvottelemme lisää tammikuussa”, pääneuvottelija Marina von Weissenberg sanoo.

Tammikuussa neuvottelut jatkuvat Genevessä, Sveitsissä. Siellä valmistellaan päätöksiä huhti-toukokuun kokousta varten.

Tuleeko kulutukselle katto?

Ympäristöjärjestö WWF pitää kokouksen julistusta oikeansuuntaisena:

”Kunmingin julistus on osoitus laajasta poliittisesta tahdosta ehkäistä luonnon köyhtymistä. Erityisen hienoa on se, että luonnonsuojelun ja ennallistamisen lisäksi maiden johtajat haluavat puuttua luontokadon juurisyihin, eli kestämättömään tuotantoon ja kulutukseen”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Huhti-toukokuun kokouksesta WWF odottaa käytännön toimintasuunnitelmaa, joka suojelee ja elvyttää luontoa sekä puuttuu perusteellisesti kestämättömään tuotantoon ja kulutukseen.

”On oikeudenmukaista, että ajamme sopimuksen lopulliseen versioon tuotannon ja kulutuksen puolittamista. Ilmasto- ja luontokriisien taustalla on juuri länsimaiden teollistuminen ja siihen kytkeytyvät massatuotanto- ja kulutus. Jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme neljä maapalloa”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka on mukana kokouksessa Suomen valtuuskunnassa.

WWF muistuttaa, että päättäjien aiemmat lupaukset luonnon köyhtymisen pysäyttämisestä ovat epäonnistuneet.

Yhdysvallat ei edes ole YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuoli.

Kuva: Scanstockphoto. Munnar Keralassa Intiassa metsää on raivattu teeplantaasin tieltä. Länsimailla on ollut historiallinen rooli sekä ilmasto- että luontokriisin aiheuttajana.