Luottamuksella on tärkeä rooli teollisten symbioosien fasilitoinnissa

Facebooktwitterlinkedin

24.3.2017

Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisten innovaatioiden synnyn, toiminnan tehostamisen ja työn joustavuuden lisäämisen. Digitalisaatio on hyvä palvelija, mutta huono isäntä. Epäonnistumisen riski piilee siinä, jos teknisten systeemien kehittelyssä unohtuu ihminen. Miltä näyttää teollisten symbioosien digitalisaatio?

 

Suomessa on systemaattisesti aloitettu teollisten symbioosien rakentaminen yritysten välille kansallisen FISS-toiminnan avulla. Symbiooseissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Näin toisen toimijan sivuvirta tai jäte muuttuu tuottavaksi resurssiksi toiselle ja säästää kummankin kustannuksia vähentäen myös haitallisia ympäristövaikutuksia. Jotta resurssien tarjoajat ja hyödyntäjät saadaan törmäytettyä tehokkaasti aluetason lisäksi kansallisesti, tarvitaan ICT-pohjainen resurssien jakamiseen ja symbioosien seuraamiseen kehitetty alusta. Harva yritys kiinnostuu resurssien jakamisesta muiden yritysten kanssa, jos se tuottaa liikaa ylimääräistä vaivaa.

 

Viime vuoden lopulla järjestetyssä Nordregio Forumissa oli puhumassa ruotsalainen Mats Eklund, joka on teollisiin symbiooseihin erikoistunut tutkija. Hän korosti puheenvuorossaan sitä, kuinka ICT-pohjaisia teollisia ekosysteemejä rakennettaessa tulisi huomioida sekä sosiaalisten että teknisten tekijöiden vaikutus. Älykästä symbioosialustaa suunniteltaessa ei riitä, että tekniset vaatimukset on huomioitu vaan alustan tulee tukea myös ihmisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta.

 

Digitaalinen murros mahdollistaa uudenlaisten avoimien ja joustavien arvoverkostojen synnyn. Mutta miten ihmiset ja organisaatiot saadaan myös sitoutumaan niihin? Eklund korosti keskinäisen luottamuksen kehittymistä symbioosiverkoston toimijoiden välillä. Yhteistyöhön ja omien resurssien jakamiseen yritysten välillä liittyy aina riski – entä jos toinen hyväksikäyttää avoimuuttamme? Eklundin mukaan kasvotusten tapahtuvilla kohtaamisilla on jatkossakin tärkeä rooli luottamuksen synnyttämiseksi yritysten välillä. Onko pelkän digialustan kautta mahdollista luoda samantasoista luottamusta ihmisten välille kuin aitojen kohtaamisten kautta?

 

Symbiooseille ei ole vielä löytynyt täysin toimivaa digialustaa. Tähän mennessä FISS-symbioosien fasilitoinnissa on hyödynnetty yhteistä SYNERGie® -tietokantaa. Se on suljettu tietokanta, jota hallinnoivat alueelliset FISS-koordinaattorit. Tämä on koettu yrityksissä hankalaksi, koska yritykset haluaisivat itse hakea resursseja sekä tallentaa resurssitietoa tietokantaan. Selainpohjainen ja avoin Mpankki lopetti hiljattain toimintansa. Sen kaltainen täysin avoin tietokanta ei kuitenkaan sovi kaikille yrityksille, koska aina yrityskohtaista tietoa ei haluta jakaa kaikille. Maailmalla kehitetään koko ajan erilaisia digialustoja symbioosien fasilitointiin. Mielenkiintoisena esimerkkinä Sharebox-projekti, joka lupaa yhdistää luottamuksellisuuden ja helppokäyttöisyyden.

 

Se on ainakin selvää, että onnistuakseen teollisten symbioosien digitalisaatio vaatii yhteiskehittämistä, eri toimijaryhmien osallistamista sekä yhteisen luottamuksen rakentamista. Jos yritykset ja niiden työntekijät pidetään alustan suunnittelussa mukana alusta alkaen, kasvavat onnistumisen mahdollisuudet varmasti. Digitaalisuus ei saa olla itseisarvo vaan työväline ihmisten arjen helpottamiseksi.

 

Sara Malve-Ahlroth

 

Kirjoittaja työskentelee Turun ammattikorkeakoulun kiertotalous-hankkeissa projektityöntekijänä.

Facebooktwitterlinkedin