Ministeri Kari toivoo kiertotaloussopimuksen lykkäävän suomalaisten ylikulutuspäivää

Maaliskuun viimeisenä päivänä 31.3.2022 oli suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä. Tämä on se päivä, jolloin suomalaisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja. Toisin sanoen, suomalaiset ovat käyttäneet vuoden luonnonvarabudjettinsa kolmessa kuukaudessa, ja loppuvuosi eletään ”velaksi”.

Earth Overshoot Dayn vertailussa vain kahdeksan maata maailmassa kuluttaa oman osuutensa luonnonvaroista suomalaisia nopeammin: Qatarin ja Luxemburgin ylikulutuspäivä koitti jo helmikuussa. Kanada, Arabiemiraatit ja Yhdysvallat söivät kakkunsa 13. maaliskuuta. Australia ja Belgia ylittivät rajan viime viikolla, Tanska maanantaina 28.3.2022.

Suomi on yksi Euroopan eniten resursseja käyttäviä maita. Suomen kotimainen kulutus on noin 29 tonnia henkeä kohden, kun kestäväksi tasoksi on arvioitu 3–8 tonnia.

Luonnonvarojen kulutus on vain kiihtynyt: Viime vuonna 2021 suomalaisten ylikulutuspäivä koitti kymmenen päivää myöhemmin kuin tänä vuonna, 10. huhtikuuta.

”Katkaistaan riippuvuus”

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari uskoo, että kiertotalous voisi lykätä suomalaisten ylikulutuspäivää. Kari piti 29.3.2022 tiedotustilaisuuden kiertotalousaiheista, ja totesi, että kiertotalous ja resurssien käytön vähentäminen ovat ympäristöpolitiikan seuraava loikka.

”Käsillä olevat kriisit ovat tuoneet pinnalle epämukavan totuuden paitsi sodan julmuudesta, myös luonnonvarojen kiistämättömän poliittisuuden ja rajallisuuden. Tarvitsemme kiireesti keinoja katkaista riippuvuutemme luonnonvarojen ylikulutuksesta ja fossiilisista polttoaineista”, Kari totesi.

Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä korostaa, että kiertotalousmurros vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja laajaa yhteiskunnallista muutosta.

”Kiertotaloudella on erityinen tilaus Ukrainan sodan seurauksena syntyneeseen luonnonvarakriisiin. Materiaali- ja energiatehokkuus ovat keskeisiä keinoja vastata tähän kriisiin.”

Suomi on yksi harvoja maita, joka on asettanut tavoitteet vähentää luonnonvarojen ylikulutusta. Kansallisessa kiertotalousohjelmassa hallitus linjasi, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei saa vuonna 2035 ylittää vuoden 2015 tasoa.

Dasguptan inspiroima selvitys käyntiin Suomessakin

Ministeri Karin mukaan koko yhteiskunnan järjestelmät on asetettava luonnon kantokyvyn rajoihin.

”Tavoitteen saavuttamiseksi ympäristöministeriö aloitti myös selvitystyön professori Dasguptan raportin pohjalta. Tavoitteena on saada tietoa siitä, miten talous, luonnonvarojen käyttö ja luonnon monimuotoisuus liittyvät toisiinsa, ja miten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa talouteen.”

Vähähiilisten sopimusten valmistelu käyntiin

Kiertotalousohjelmassa on tavoitteena, että Suomeen syntyy vapaaehtoinen sopimus vähähiilisestä kiertotaloudesta.

Tähän sopimukseen toivotaan toimialojen, yritysten, kuntien ja alueiden liittyvän omilla sitoumuksillaan.

Ministeri Karin mukaan yritysten tekemät ilmastotiekartat ovat hyvä esimerkki, sillä ne ovat sitouttaneet toimijoita menestyksekkäästi ilmastotyöhön. Vapaaehtoisesta sopimisesta on Suomessa hyvää kokemusta ympäristöalalla.

”Sopimuksessa voimme yhdessä toimijoiden kanssa löytää juuri heille parhaiten sopivat toimintatavat, joilla he pystyvät lisäämään omaa kiertotalouttaan.

Työn alussa tutkijat luovat vaihtoehtoisia polkuja kestävämpään ja resurssitehokkaampaan tulevaisuuteen yhdessä mukaan lähteneiden toimijoiden kanssa. Lisäksi tutkijat sparraavat toimijoita valitsemaan vaikuttavimpia toimia omiin sitoumuksiinsa.

”Toivon, että työhön lähtee laaja joukko suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita. Tämä tarjoaa mahdollisuuden pohtia polkuja kohti resurssipihiä ja hiilineutraalia tulevaisuutta, luoda uutta liiketoimintaa ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä sekä tunnistaa toimia, jotka vahvistavat myös omavaraisuutta ja luovat hyvinvointia”, Kari toteaa.

Osaamisverkosto kokoon

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heikki Sorasahi kertoo, että ministeriöt ovat lähettämässä huhtikuussa virallisen kutsun toimijoille osallistua yhteistyöprosessiin.

”Ajatus on, että sopimus valmistellaan laajassa yhteistyöprosessissa yhdessä kiinnostuneiden tahojen kanssa”, Sorasahi taustoittaa.

Tarkoituksena on, että sopimusmalli ja sitä tukevat kestävän tulevaisuuden skenaariot olisivat valmiita kesään 2023 mennessä.

Kunta- ja yritystoimijoita kirittää myös kiertotalouden osaamisverkoston perustaminen. Verkoston osallistava työpaja pidetään 7. kesäkuuta.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Suomalaiset kuluttavat kuin meillä olisi käytettävissä kolme tai neljä maapalloa.