Miten irti ruoan ja rakentamisen ylikulutuksesta? – Miljoona euroa kahdelle tutkimushankkeelle

Helsingin yliopiston johtama ResPro-hanke ja Rakennustietosäätiön johtama BLINK-hanke tutkivat rakenteellista ylikulutusta seuraavan kahden vuoden ajan.

Molemmat hankkeet saivat 500 000 euron rahoituksen Maj ja Tor Nesslingin säätiön Murros-haussa. Tavoitteena on tuottaa tietoa ja tutkimuspohjaisia ratkaisuja rakenteellisesta ylikulutuksesta irtautumiseksi.

Rakenteet ohjaavat kuluttamaan liikaa

Rakenteellisella ylikulutuksella tarkoitetaan sitä, että yhteiskunnan institutionaaliset ja kulttuuriset rakenteet ohjaavat kohti luonnonvarojen kestämätöntä kulutusta.

Etenkin julkisessa keskustelussa katse kääntyy kulutuksen hillinnän osalta helposti yksilöön, mutta tosiasiassa kulutuspäätöstemme taustalla on moninainen joukko yhteiskunnallisia rakenteita, jotka ohjaavat toimintaamme tietoisesti tai tiedostamatta.

“Yhteiskuntamme instituutiot on suunniteltu aikana, jolloin luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristöhaitat eivät olleet keskeisiä huolenaiheita. Jotta kulutuksemme mahtuisi jatkossa planeetan rajoihin, on muutoksen mentävä syvälle rakenteisiin. Tarvitsemme tietoa siitä, mitkä nämä rakenteet ovat, miksi ne ovat lukinneet meidät ylikulutukseen ja miten niitä voitaisiin purkaa. Olen iloinen siitä, miten erilaiset tutkimushankkeet pystyimme rahoittamaan, ja toivon niiden löytävän konkreettisia ratkaisuja”, sanoo Nesslingin säätiön tiede- ja toiminnanjohtaja Iina Koskinen.

Suomalaiset kuluttavat eniten luonnonvaroja Euroopassa. Suomen kiertotalousaste oli vuonna 2024 enää 2 prosenttia. Kiertotalousaste on ottanut takapakkia.

Myös maailmanlaajuinen raaka-aineiden kulutus on kasvussa. Se on nelinkertaistunut vuodesta 1970. YK:n ympäristöohjelma ennakoi, että globaali kulutus kasvaa vuoden 2020 tasosta vielä 60 prosenttia vuoteen 2060 mennessä.

Voisiko nykyistä rakennuskantaa vaalia?

Rakentamissektori kuluttaa merkittävän osan luonnonvaroista niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin.

Rakentamiseen kuluu globaalisti noin puolet käytetyistä luonnonvaroista ja se aiheuttaa noin kolmasosan jätteistä. Etenkin betonin ympäristövaikutukset ovat merkittävät.

Rakennustietosäätiön johtamassa BLINK-hankkeessa tutkitaan rakennusalan vakiintuneita käytäntöjä, ohjeita, päätöksenteon rakenteita ja insentiivejä.

Betoni toimii hankkeessa linssinä, jonka kautta tavoitteena on tunnistaa, miten eri rakenteet ja arvoketjut estävät resurssitehokkuutta ja miten ne voidaan ohjata tukemaan ekologista, taloudellista ja teknistä kestävyyttä.

”Ylikulutuksen juurisyyt eivät ole yksittäisissä asiantuntijoissa, organisaatioissa tai teknologioissa, vaan oikeastaan koko yhteiskuntamme rakenteessa. Miten rakentamista säännellään, millaisia sopimuksia tehdään, miten nämä vaikuttavat rakentamisen suunnitteluun ja siitä edelleen ruohonjuuritasolle? Kyse on myös siitä, mitä arvostamme: meidän pitäisi olla ylpeitä nykyisestä rakennuskannastamme ja vaalia sekä hyödyntää sitä enemmän,” sanoo BLINK-tutkimuksen johtaja, Rakennustietosäätiön tutkimuspäällikkö Katja Tähtinen.

Vaihtoehtoja eläinproteiinin tuotantoon

Toinen kuluttava sektori on elintarviketeollisuus, etenkin eläinproteiinien tuotanto.

Globaalisti eläinproteiinin tuotanto tuottaa vain noin 18 prosenttia kuluttamistamme kaloreista, mutta se vie jopa 80 prosenttia maatalousmaasta ja valtaosan ihmiskunnan maataloudessa käyttämästä makeasta vedestä.

Helsingin yliopiston johtama ResPro-hanke etsii proteiinin tuotantoon niin sanottuja vaihtoehtoisia realistisia kompromisseja, jotka parantavat sekä ympäristön että eläinten hyvinvointia ja samalla puuttuvat eläinperäisten tuotteiden ylikulutukseen.

”Nykyisellä kotieläintuotannolla on monia ympäristövaikutuksia. Tiedämme, että järjestelmää pitäisi pitkällä tähtäimellä muuttaa. Me haluamme etsiä seuraavia mahdollisia ja toteutettavissa olevia muutosaskeleita, jotka haastavat nykyjärjestelmät. Työmme keskiössä on yhteinen dialogi, jossa kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi”, sanoo ResPro-tutkimuksen vastuullinen johtaja, Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Nina Janasik.

Keskustelu rakenteellisesta ylikulutuksesta jatkuu 17.–18. tammikuuta pidettävillä Käänne-festivaaleilla Helsingin Korjaamolla.

Teksti: Uusiouutisten toimitus

Kuva: Annukka Pakarinen. Murros-hankkeiden tutkijat Katja Soini (vas.), Heli Nordgren, Katja Tähtinen, Pirjo Kuula (edessä keskellä), Reetta Mietola (takana keskellä), Nina Janasik, Tuure Tammi ja Janne Hukkinen yhteiskuvassa.