Montrealin luontokokouksessa sopu 30 prosentin suojelutavoitteesta ja mittavasta luontorahoituksesta – ”Kyse on käännekohdasta luontokadon pysäyttämisessä”

Lähes kaksisataa valtiota sopi Montrealissa luontokadon pysäyttämisestä.

YK:n tänään (19.12.2022) päättynyt biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokous eli COP15-kokous linjasi, että maailman maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueista suojellaan 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

”Kyse on käännekohdasta luontokadon pysäyttämisessä maailmanlaajuisesti”, luonnehtii Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Hän vertaa kokouksessa saavutettua kansainvälistä yhteisymmärrystä merkittävyydeltään Pariisin ilmastokokoukseen.

Uusi tavoitekehikko on nimeltään Kunmingin-Montrealin sopimus kokouksen järjestäjäkaupungin sekä suunnitellun, alkuperäisen järjestäjäkaupungin mukaisesti. Lopullinen neuvottelutulos syntyi kokouksen puheenjohtajamaa Kiinan kompromissiehdotuksen pohjalta.

Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg kuvaa sopimuksen lopputulosta neljän vuoden uurastuksen päätökseksi. Nyt varsinainen työ kuitenkin vasta alkaa:

”Näitä tavoitteita pitää alkaa toimeenpanemaan heti huomisesta alkaen”, hän korostaa.

Rahoitus kiristi neuvotteluja

Kokouksen viime hetkillä neuvotteluja viivästytti rahoituksesta sopiminen.

Lopulta osapuolet päättivät, että luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan 200 miljardin dollarin vuosittaisella rahoituksella vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi kehittyville maille suunnataan vähintään 20 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä. Potti kasvaa 30 miljardiin vuosittain vuoteen 2030 mennessä.

Luonnon monimuotoisuustoimien rahoittamiseksi päätettiin perustaa uusi rahasto Maailman ympäristörahaston (Global Environment Facility) yhteyteen.

Luonnolle haitallisia tukia aletaan myös vähitellen poistaa. Tahti on nopea, sillä tuista karsitaan 500 miljardin dollarin edestä haitallisia tukia joka vuosi vuoteen 2030 mennessä.

Vauraat maat sitoutuivat tekemään oman osansa rahoituksen kokoon saamisessa.

Ohisalo kertoo, että kokouksen osapuolet sitoutuivat myös kanavoimaan muutkin käytössä olevat rahavirrat luonnon kannalta myönteiseen toimintaan.

Ylikulutukselle ei rajoja

Kokouksessa keskusteltiin myöhäisille yön tunneille saakka siitä, kuinka rajoitetaan luontokadon juurisyytä eli kestämätöntä ylikulutusta. Tuotantoa ja kulutusta ei kuitenkaan onnistuttu leikkaamaan: Kulutuksen ekologisen jalanjäljen pienentämiselle ei saatu aikaan sitovia määrällisiä tavoitteita.

Kokous sopi, että valtiot edellyttävät suuria yrityksiä ja rahoituslaitoksia arvioimaan toimintansa luontovaikutuksia. Myös kuluttajille tulee tarjota tietoa kestävistä kulutustottumuksista.

Montrealin neuvotteluissa nostettiin myös esiin, että jätteen määrää tulee vähentää ja ruokahävikki puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Myös ravinnepäästöt ja torjunta-aineiden riskit tulee puolittaa. Saasteet ja vaaralliset kemikaalit eivät saa haitata luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja.

Ilmastokriisi ja luontokato kytkeytyvät

Luontojärjestöistä esimerkiksi WWF piti kokouksen tulosta tuoreeltaan historiallisena saavutuksena.

”Uudet tavoitteet ovat tärkeä askel koko planeettamme tulevaisuuden turvaamiseksi. Vastaavia, yhtä mitattavia ja laajoja tavoitteita luonnon pelastamiseksi ei ole aiemmin nähty”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen paikan päältä kokouksesta. Tarvainen osallistui neuvotteluihin Suomen valtuuskunnassa.

”Suojelutavoitteen hyväksyminen on voitto niin luonnolle kuin ihmisille. Sopu tavoitteista lähettää viestin koko maailmalle: tekoja luonnon monimuotoisuuden puolesta tarvitaan valtioilta, yrityksiltä ja kaikilta yhteiskunnan aloilta”, Tarvainen sanoo.

Muita onnistumisia olivat tavoitteet sukupuolten välisen ja ylisukupolvisen tasa-arvon, ihmisoikeuksien sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksien huomioimisesta luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

”Hienoa on myös se, että uusissa tavoitteissa tunnistetaan luontokadon ja ilmastokriisin yhteys. Luontopohjaisiin ratkaisuihin, jotka auttavat luontoa ja ilmastoa, viitataan sopimuksessa muutamassa eri kohdassa”, Tarvainen toteaa.

WWF:n mukaan hyvin paljon riippuu nyt sopimuksen toimeenpanosta:

”Kaikki riippuu nyt toimeenpanosta, siitä, miten osapuolet sopimusta alkavat soveltaa. Valtiot astuivat historian oikealle puolelle, mutta vasta aika näyttää, mihin kirjaukset yltävät.”

Suomi toteuttaa Montrealissa sovittuja tavoitteita kansallisen biodiversiteettistrategian alla, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Kokouksen tulosten perusteella strategian kunnianhimoa pitää nostaa. Suomea sitoo myös EU:n biodiversiteettistrategia.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Kokous linjasi, että luonnon kestävällä käytöllä tulee turvata luonnosta eniten riippuvaisten ihmisten ja alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen luonnonvarojen kestävä käyttö.