Muoviroskaa vuotaa meriin yhä enemmän – Auttaisiko globaali muoviroskasopimus?

Muovijäte roskaa maailman meriä yhä kiihtyvällä tahdilla. Tiedeyhteisö laittaa toivonsa siihen, että YK:n ympäristökokouksessa saataisiin aikaan kansainvälinen muoviroskasopimus.

WWF:n tuore raportti summaa yli 2590 tutkimuksen tuloksia ja toteaa, että merten muoviroskan määrä uhkaa nelinkertaistua nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Mikromuovin määrän ennustetaan jopa 50-kertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä.

Arvio perustuu ennusteisiin, joiden mukaan muovituotannon odotetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Muoviteollisuus on investoinut yli 180 miljardia Yhdysvaltain dollaria uusiin muovijalostamoihin vuoden 2010 jälkeen.

Muovien vuoto vain yltyy

Muovia on tuotettu toisen maailmansodan jälkeen määrä, joka on kaksi kertaa suurempi kuin kaikkien maapallolla elävien eläinten massa. 60 prosenttia kaikesta tuotetusta muovista on päätynyt jätteeksi.

On arvioitu, että meriin on kertynyt jo 86–150 miljoonaa tonnia muovijätettä.

Muoviroskaa vuotaa vesistöihin entistä nopeampaa tahtia. Kun vuonna 2010 arvioitiin, että meriin päätyi kymmenkunta miljoonaa muovijätetonnia, vuonna 2016 vuoto oli yltynyt noin 20 miljoonaan tonniin.

Kun mikromuovi on päässyt mereen, sitä on miltei mahdotonta poistaa. Se jatkaa hajoamistaan yhä pienemmiksi partikkeleiksi. Vaikka muoviroskan vuoto meriin pystyttäisiin pysäyttämään kokonaan nyt heti, mereen jo päässyt muoviroska jatkaa pilkkoutumistaan mikro- ja nanomuoveiksi niin, että rannoilta ja meristä voi laskea yli kaksinkertaisen määrän muoviroskahippusia vuonna 2050.

Itämeressäkin ongelmia

Merissä muoviroska vaikuttaa lähes kaikkiin eläviin olentoihin. Tutkimus on todistanut vaikutuksia jo yli 2 000 eliölajiin. Merissä muoviroskalla on monenlaisia negatiivisia vaikutuksia: Eläinlajit sotkeutuvat esimerkiksi haamuverkkoihin. Eliöt syövät muoviroskaa. Muovijäte peittää pohjakasveja valolta ja tukahduttaa hapen saannin. Muoviroskassa voi olla haitallisia ja myrkyllisiä kemikaaleja.

Mikromuovipitoisuudet ylittävät ekologisesti vaarallisen kynnysarvon jo useilla merialueilla kuten Välimerellä, Itä-Kiinan merellä, Keltaisessa meressä ja arktisessa merijäässä.

”Myös Itämerellä muoviroskaantuminen on ongelma. Suuret muovipalat aiheuttavat takertumisriskin linnuille ja merinisäkkäille. Muovia löytyy hiekkarannoilta ja merilintujen pesistä, ja mikromuovia on todettu esiintyvän sekä kaloissa että esimerkiksi sinisimpukoissa”, sanoo WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan.

Muoviroskaa löytyy jopa 10 kilometrin syvyydestä Mariaanien haudasta.

Muovijäte tukahduttaa

Tutkimukset osoittavat, että mikromuovisaaste pahentaa haavoittuvien ekosysteemien tilaa entisestään. Muoviroskan negatiiviset vaikutukset näkyvät jo useimmissa lajiryhmissä. Ne uhkaavat koralliriuttoja ja mangrovemetsiä.

Esimerkiksi meriekosysteemeille elintärkeät mangrovemetsät ovat pahasti saastuneita. Ne sijaitsevat usein jokisuistoissa, joihin muoviroskaa kertyy eniten. Muoviroska jää kiinni ja kietoutuu mangrovepuiden juuristoon. Esimerkiksi Jaavalla havaittiin, että muoviroskan palasia löytyi 2700 kappaletta sadan neliömetrin säteellä, ja muovi peitti puolet merenpohjasta. Muovijätteen keskellä sinnittelevät puut tekivät kuolemaa. Niiden lehdet olivat selvästi pienempiä kuin normaalisti.

Pahentaa sukupuuttoaaltoa

WWF:n tilaama ja Alfred Wegener Instituutin Helmholtzin polaari- ja merentutkimuskeskuksen laatima raportti tarjoaa tähän mennessä kattavimman analyysin muoviroskan vaikutuksista valtamerien lajeihin ja ekosysteemeihin.

Raportti summaa, että kontrolloimaton muovisaaste on yksi kuudetta massasukupuuttoa pahentavista ilmiöistä. Se uhkaa romahduttaa ekosysteemit.

Saadaanko sopimus?

WWF korostaa raportissaan, että valtioiden tulisi sopia kansainvälinen muoviroskasopimus YK:n ympäristökokouksessa, joka pidetään Nairobissa Keniassa 28.2-2.3.2022.

Sopimukseen on saatava selvät ja sitovat vaatimukset esimerkiksi siitä, kuinka muoviroskan vuoto ympäristöön saadaan tukittua.

WWF toivoo, että valtiot tekisivät kansalliset toimintasuunnitelmat muoviroskan ehkäisyyn ja kontrollointiin. Tarvitaan myös yhteiset määritelmät, menetelmät ja standardit muovien kierrätykselle ja joittenkin muovituotteiden kielloille. Etenkin kertakäyttöisiä muovituotteita ja tarkoituksella lisättyjä mikromuoveja tulisi rajoittaa.

Muovijätteen dumppaus jokiin ja sisävesiin tulisi kieltää.

Tarvitaan lisäksi rahoitusta ja suunnitelmia jätehuoltojärjestelmien kohentamiseen sekä muoviroskan aiheuttamien riskien tutkimukseen.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: WWF ja Shutterstock.