Muovisopimusta ei syntynyt Busanissa, neuvottelut vaativat vielä ylimääräisen kokouksen – Eniten erimielisyyttä muovin tuotannon vähentämisestä

Maailma ei vielä saanut muodostettua yhteistä sopimusta, jolla hillittäisiin muovisaastumista.

YK:n ympäristöohjelman viidennet ja viimeisiksi aiotut muovisopimusneuvottelut (INC5, Intergovernmental Negotiating Committee on Plastic Pollution) päättyivät tuloksettomina Etelä-Korean Busanissa sunnuntaiyönä 1.12.24.

”Olihan se harmillista, että emme saavuttaneet tavoitetta sopimuksesta meille asetetussa määräajassa”, Suomen pääneuvottelija, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka sanoo puhelimeen Etelä-Koreasta. Hän oli maanantaina iltapäivällä nousemassa juuri Suomeen palaavaan lentokoneeseen.

Toivoa ei kuitenkaan ole menetetty, sillä neuvottelut eivät vielä lopullisesti kariutuneet.

Busanissa aikaansaatu, puheenjohtajan ehdottama neuvotteluteksti tulee toimimaan jatkoneuvottelujen pohjana, kun osapuolet kokoontuvat vielä yhteen kokoukseen, ”INC5.2:een”. Tämä kokous pidettäneen ensi vuoden alkupuoliskolla.

Muoviroskaantumiselle stoppi mutta miten?

Muovisopimusneuvottelut ovat edenneet aiottua hitaammin.

Alun perin YK:n ympäristöohjelman tavoitteena oli rutistaa sopimus valmiiksi viidessä kansainvälisessä jättikokouksessa, mutta kokonaisuus on osoittautunut odotettua vaikeammaksi.

Vaikka suuri osa maailman maista on yhtä mieltä siitä, että muoviroskan tulva jokiin ja meriin on pysäytettävä nopeasti, keinoista ja sopimuksen laajuudesta ei ole päästy yhteisymmärrykseen.

Toikan mukaan suurin erimielisyys koskee sitä, tulisiko myös muovin tuotannolle asettaa vähentämistavoitteet.

”Etenkin osa öljymaista on sitä mieltä, ettei muovisopimuksen tulisi lainkaan kattaa muovin tuotantopuolta, koska muovisaastuminen ei aiheudu tuotannosta vaan vääränlaisista kulutus- ja jätehuoltotavoista.”

Suomi EU:n mukana ja suuri joukko muita maita on kuitenkin sillä kannalla, että muovin tuotannolle on asetettava kunnianhimoinen vähentämistavoite. Muoviroskaongelman ratkaisu vaatii myös muovin tuotannon elinkaaren alkupään toimia, kuten muovin turvallista ja ympäristömyötäistä tuotesuunnittelua. Ne ovat yhtä tärkeitä kuin elinkaaren keski- ja loppupään toimet kuten tehokas kierrätys, toimiva jätehuolto ja muoviin liittyvien päästöjen hillitseminenkin.

”Jotta kierrätys- ja jätehuoltokapasiteetti ikinä riittäisi, täytyy myös vähentää muovituotannon määrää”, Toikka summaa.

Kunnianhimoista muovituotannon vähentämistavoitetta on vaatinut yli sata maata julkilausumassaan, jossa Suomi on mukana.

Rahoitus puhuttaa

Toinen kiperä kysymys on rahoitus. Kehittyvät maat ovat ilmaisseet tarvitsevansa tukea kunnollisen jätehuoltoinfrastruktuurin toteuttamiseen. Neuvotteluissa on pohdittu, voisiko rahoitusta löytyä yksityiseltä puolelta.

”Kaikki vaihtoehdot ovat vielä pöydällä”, Toikka sanoo.

Busanin neuvotteluihin osallistui yli 3 300 edustajaa yli 170 maasta.

Toikan mukaan Busanin sopu ei kaatunut mihinkään tiettyyn yksityiskohtaan tai kiistakysymykseen vaan pikemminkin siihen, että aiemmat neuvottelut ovat edenneet niin hitaasti, että sovittavaa jäi viimeiselle viikolle yksinkertaisesti liian paljon.

”Nyt kootaan voimat ja käännetään katse tulevaisuuteen. Seuraaviin neuvotteluihin päästään onneksi jo hyvältä pohjalta.”

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Etelä-Korean Busanissa pidettiin globaalin muovisopimuksen viides neuvottelukokous. Kokous keskeytyi tuloksettomana, mutta neuvottelut jatkuvat heti alkuvuodesta.

Korjaus 3.12.24: Muotoiltu seuraavan kokouksen ajankohtaa.