Onko kellään ideaa, miten kierrätyksen saisi kiireesti nousuun? – Vuoden 2025 kierrätystavoitteisiin edelleen pitkä matka

Nyt ovat hyvät neuvot kalliit. Suomen olisi onnistuttava kohentamaan yhdyskuntajätteen kierrätysastetta ennätysmäisen nopeasti ja historiallisen ylös.

Suomi ei ole saanut kierrätystä kohenemaan vuosikausiin. Yhdyskuntajätetilastoissa olemme EU:n keskiarvon alapuolella.

Suomi on joutunut surkean kierrätystuloksen vuoksi Euroopan komission varhaisvaroitusmenettelyyn nyt kahdesti (Tosin parillakymmenellä muullakin jäsenmaalla on ollut huomautettavaa kierrätystavoitteiden saavuttamisessa). Kolmaskin siintää jo näköpiirissä: Ensi vuonna komissio käynnistää varoitusmekanismin siitä, ovatko jäsenmaat oikeassa tahdissa vuoden 2030 kierrätystavoitteen suhteen. Tuolloin yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi olla jo 60 prosenttia.

Viimeisin jätetilasto osoittaa kierrätyksen todellisuuden ja tavoitetason välillä yli 16 prosenttiyksikön kuilua.

Tuorein Tilastokeskuksen jätetilasto on vuodelta 2021. Silloin yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 39 prosenttia. Kierrätysaste täytyisi saada nousemaan 55 prosenttiin jo vuonna 2025.

Vuoden 2022 jätetilasto ei vielä tätä kirjoitettaessa ollut valmistunut. Tilastokeskus on joutunut siirtämään julkaisua kahteen otteeseen datan laskentatapojen muutoksen vuoksi.

Muovipakkausjätteen kierrätysaste romahti uusien laskentasääntöjen vuoksi

Uudet kierrätysasteen laskentasäännöt eivät ole helpottaneet urakkaa. Vuonna 2020 kaikkien EU-jäsenmaiden olisi pitänyt ottaa käyttöön uudet, aiempaa tiukemmat säännöt sille, mikä jäte katsotaan oikeasti kierrätetyksi.

Uusi kierrätysasteen laskentamenetelmä on vaativa. Vie vielä aikaa, että tiedonkeruu saadaan toimimaan uusien sääntöjen mukaan.

Jo nyt on kuitenkin nähtävissä, että tiukennus tekee tavoitteiden saavuttamisesta entistä vaikeampaa. Kun Suomi alkoi soveltaa uusia sääntöjä, muovipakkausten kierrätysaste romahti miltei puoleen, 42 prosentista 26 prosenttiin, vaikka muovipakkausten erilliskeräystä ja kierrätystä on Suomessa tehostettu aiemmasta.

Sittemmin kierrätysastetta on muovipakkausten osalta saatu hilattua muutama prosenttiyksikkö ylöspäin, mutta silti muovipakkausten 50 prosentin kierrätystavoite vuodelle 2025 vaikuttaa kaukaiselta haaveelta.

Kysely hakee radikaalejakin ideoita

Nyt kaivataankin hyviä ideoita siitä, miten tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Ympäristöministeriö ja Kiertotalous-Suomi toteuttavat helmikuun alussa laajan kyselyn, jossa kirjaimellisesti kerätään ideoita kierrätysasteen nostamiseksi.

”Toivomme radikaalejakin ideoita. Jotain sellaista, mitä ei vielä ole kokeiltu, tai on kokeiltu vasta vähän. Tai jos tiedätte jostakin muusta maasta hyviä sovelluksia, jotka voisivat sopia Suomeenkin, kertokaa niistä!” kutsuu Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö ja Kiertotalous-Suomen toinen vetäjä Annukka Berg.

Linkkiä kyselyyn tullaan jakamaan sähköpostitse ja sosiaalisessa mediassa jätehuolto- ja kiertotalousalojen toimijoille. Linkki kyselyyn löytyy myös Kiertotalous-Suomen sivuilta. Kysely avautuu 2. helmikuuta. Vastausaikaa on 16. helmikuuta saakka.

Ideoita ja vastauksia käydään läpi 8.3. pidettävässä Näin Suomi harppaa kierrätystavoitteisiin -tilaisuudessa.

Suomi sai kehuja komissiolta yhteisten kierrätyskeinojen ideoinnissa – ”Näin pitäisi tehdä kaikissa EU-jäsenmaissa”

8. maaliskuuta pidettävä Näin Suomi harppaa kierrätystavoitteisiin -tilaisuus tulee olemaan jo kolmas ympäristöministeriön ja Kiertotalous-Suomen organisoimassa tapahtumasarjassa.

Tammikuussa käynnistynyt tapahtumasarja kokoaa sidosryhmät ja asiantuntijat laajasti keskustelemaan siitä, miksi Suomi ei ole onnistunut nostamaan kierrätysastettaan, sekä keinoista, joilla kierrätyksen pullonkaulat saataisiin poksautettua auki.

Euroopan komissio antaa Suomelle kiitosta tällaisten keskustelufoorumien luomisesta.

Varhaisvaroitusmenetelmästä tammikuun Näin Suomi kierrättää -tapahtumassa puhunut juristi Linda Nylund Euroopan komissiosta sanoi, että tapahtumasarjan järjestäminen on Suomelta ja ympäristöministeriöltä erinomainen keino edistää tavoitteellista yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa.

”Näin pitäisi tehdä kaikissa jäsenmaissa. On juuri oikea lähestymistapa, että tuodaan kaikki sidosryhmät, kunnat, alueet ja tilastointitahot yhteen. Ja komissio on iloinen, että meidät on kutsuttu tähän mukaan.”

Liian paljon kierrätyskelpoista jätettä menee polttoon

Komission viime heinäkuussa antama varhaisvaroitusraportti totesi, että Suomen suurimmat heikkoudet kierrätysasteen nostamisessa liittyvät siihen, että jätettä ohjautuu niin paljon energiahyötykäyttöön.

”Suomessa polttoaste on 57,6%, kun EU-keskiarvo on 26%. Suomessa polttoon ohjautuu yli kaksinkertaisesti jätettä EU-keskiarvoon verrattuna”, Nylund huomauttaa.

Raportti suositteleekin Suomea ottamaan käyttöön taloudellisia instrumentteja, jotka ohjaisivat jätettä pois poltosta kohti kierrätystä. Uudelleenkäyttö ja jätteen synnyn ehkäisy ovat etusijajärjestyksessä ensisijaisia.

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen pitää komission johtopäätöstä todenmukaisena. Suomessa kierrätyskelpoista jätettä todella ohjautuu liiaksi polttoon.

Jätteenpolttovero on tällä hetkellä ”pois laskuista”

”Meidän on tarkoitus pohtia vakavasti, millaisia lainsäädännöllisiä muutoksia voisimme tehdä jätteenpolton hillitsemiseksi”, Levinen sanoo.

Jätteenpolttolaitokset ovat todennäköisesti tulossa päästökaupan piiriin vuodesta 2028 lukien, mutta tämä ei tuo nopeaa ohjausvaikutusta.

Levisen mukaan komission useille jäsenmaille tekemät kansalliset varhaisvaroitusraportit ja niistä nostetut parhaat käytännöt antavat hyvää pohdittavaa keinovalikoimaan.

Esimerkiksi Liettuassa on määritelty kansallisessa jätesuunnitelmassa yläraja poltettavan jätteen määrälle.

Ruotsi on ottamassa käyttöön uusia sekajätteen lajittelulaitoksia, jotka erottelevat sekalaisesta jätteestä vielä kierrätykseen kelpaavaa materiaalia kuten muovia, ennen kuin muu materiaali jatkaa polttoon.

Tanska, Hollanti ja Itävalta ovat ottaneet käyttöön jätteenpolttoveron.

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio kertoo, ettei jätteenpolttovero ole juuri nyt keskustelun aiheena valtiovarainministeriössä.

”Tällä hetkellä jätteenpolttovero on pois laskuista, koska energiaverodirektiivin käsittely on kesken ja odotetaan päästökaupan vaikutuksia.”

Erilliskeräyksen tehostaminen ei vielä näy tilastoissa

Komission varhaisvaroitusraportti suositteli Suomea lisäämään biojätteiden ja muiden kierrätyskelpoisten jätteiden erilliskeräystä sekä jatkamaan neuvonta- ja tiedotuskampanjoita.

Nämä keinot ovatkin Suomessa jo käytössä. Erilliskeräysvaatimukset ovat tiukentuneet jätelaissa. Monet kunnat edellyttävät omissa jätehuoltomääräyksissään vielä lakiakin kattavampaa jätteiden erilliskeräystä.

Nämä muutokset ovat kuitenkin tapahtuneet vasta äskettäin, joten niiden käytännön vaikutukset eivät vielä näy viimeisimmissä jätetilastoissa.

Poliittiset intressiristiriidat veivaavat jätelakia jatkuvasti uuteen uskoon

Levinen näkee, että varhaisvaroitusmenettelyn ajankohta oli Suomelle haastava, koska jätelainsäädännön valmistelu viivästyi Suomessa monista syistä. Yksi syy oli se, että Suomessa on ollut vuosikausia poliittisia ristiriitoja etenkin siitä, miten yhdyskuntajätehuollon vastuut tulisi Suomessa järjestää.

”Kunnan jätehuoltovastuita on viimeisen 15 vuoden aikana muutettu moneen kertaan. Minäkin olen ollut mukana ainakin seitsemän lakimuutoksen valmistelussa, ja näyttää siltä, että jätehuoltovastuiden muuttelu jatkuu edelleen, sillä vastuita tullaan tälläkin hallituskaudella taas veivaamaan uuteen asentoon”, Levinen sanoo ja huomauttaa:

”Vastuiden hajanaisuus vaikeuttaa jätevirtojen seurantaa ja tehokasta ohjausta. Toimintaympäristön epävakaus on hidastanut jätehuollon kehittämistä ja investointeja Suomessa jo pitkään.”

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Hyvät kierrätysideat ovat nyt tarpeen.

Juttua muokattu 1.2.24 klo 12:30: Lisätty huomautus siitä, että komission varhaisvaroitusmenettely on koskenut useampia jäsenmaita, ja täsmennys siitä, että nimenomaan energiaverodirektiivin käsittely on kesken.