Pahimmassa päästöskenaariossa merenpinta nousee Helsingissä yli puoli metriä – Tuore tutkimus laski uudet ennusteet ilmaston lämpenemisestä aiheutuvalle merenpinnan nousulle

Meren pinta nousee uusien ennusteiden mukaan Etelä-Suomessa vuoteen 2100 mennessä enemmän kuin mitä maaperämme kohoaa.

Tulevaisuudessa maankohoamisen nopeus ei riitä kumoamaan meren pinnan nousua kokonaan, vaan meritulvariskien odotetaan pahenevan erityisesti Suomen etelärannikolla.

Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos ovat julkaisseet uuden tutkimusartikkelin Natural Hazards and Earth Systems Sciences -julkaisussa.

Artikkelin pääkirjoittaja Havu Pellikka Aalto-yliopistosta kertoo, että meren pinnan nousuennustetta on nyt päivitetty vastaamaan erilaisia kasvihuonekaasupäästöskenaarioita.

Pariisin ilmastosopimuksen toteutuminen pitäisi meren pinnan nousun kurissa

Tutkimuksessa meren pinnan nousua Suomen eri rannikkokaupungeissa on arvioitu kolmen päästöskenaarion perusteella.

Maltillisimmin meren pinta nousee, jos yhteiskunnat onnistuisivat toteuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.

Tässä skenaariossa meren keskiveden korkeus nousee Helsingissä yhdeksän senttimetriä vuosisadan loppuun mennessä. Turussa, Porin Mäntyluodossa, Vaasassa ja Oulussa meriveden pinta sen sijaan laskee.

Toisessa ääripäässä on arvioitu, paljonko keskiveden korkeus nousisi, jos päästövähennykset epäonnistuvat. Tässä pessimistisimmässä skenaariossa merivesi nousisi Helsingissä 54 senttiä.

Merivesi nousisi myös kaikissa muissa arviossa mukana olevissa rannikkokaupungeissa, jopa Vaasassa, jossa maankohoaminen on suurinta.

Keskimmäinen päästöskenaario on kaikkein todennäköisin ennuste, ja se kuvaa sitä, mihin olemme nykyisellä päästövähennyspolulla menossa.

Tässä keskimmäisessä skenaariossa merivesi nousee Helsingissä 25 senttiä ja Turussa 7 senttiä. Porissa, Vaasassa ja Oulussa meriveden keskitaso sen sijaan laskee nykytasosta, koska maa kohoaa.

Ennusteet tulevaisuuden merenpinnan tasolle Suomessa vuonna 2100 kolmessa eri päästöskenaariossa. Lähde: Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos.

Tulvat näkyviin kartalla

Merenpinnan nousuennusteessa on suuria epävarmuuksia. Valtamerien pinta nousee, koska ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätiköitä. Merivesi nousee myös lämpölaajenemisen vuoksi.

”Tämä on paras arvio. On mahdollista, että keskiveden korkeus nousee Helsingissä enemmänkin kuin 25 senttiä”, Pellikka korostaa.

Hän muistuttaa myös, että artikkelin ennusteet koskevat merenpinnan keskitason nousua. Lyhytaikaista meriveden korkeuden vaihtelua tapahtuu etenkin myrskyjen aikana.

”Nykyilmastossa merivesi voi Helsingissä nousta lyhytaikaisesti jopa puolitoista metriä keskitason yläpuolelle. Jos merenpinnan keskitaso nousee Helsingissä 25 senttiä, se tarkoittaa, että lyhytaikaiset tulvatilanteet nousevat aiempaa korkeammalle ja yleistyvät.”

Riskiä vesistö- ja meritulville voi tarkastella Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä tulvakarttapalvelusta. https://paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat/Viewer/Index.html?Viewer=Tulvakartat_suppea

Karttapalvelu on laadittu nykyilmastolle, mutta SYKE on päivittämässä karttaa. Lähiaikoina sieltä voi tarkistaa, mille alueelle tulvat saattavat levitä vuoteen 2100 mennessä.

Kaupungit varautuvat

Suomen kunnille annettiin vuonna 2014 suositukset sille, mikä on alin rakentamiskorkeus. Suosituksissa on huomioitu merenpinnan nousu ilmastonmuutoksen seurauksena. Esimerkiksi Helsingissä alin rakentamiskorkeus on vähintään 2,6 metriä nykyisen merenpinnan tason yläpuolella.

”Keskimmäiseen päästöpolkuun on jo varauduttu Suomessa rannikkorakentamisessa. Uuden ennusteen valossa käydään juuri nyt keskustelua siitä, missä määrin suosituksia on syytä päivittää”, Pellikka kertoo.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Taulukkokuvan lähde: Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Pääkuva: Pentti Kujala/ Aalto-yliopisto.

Pääkuva: Merenpinnan nousuennusteissa on suuria epävarmuuksia, jotka liittyvät erityisesti Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden sulamiseen. Kuva Etelämantereelta, jonka jäätiköiden sulaminen vaikuttaa Suomessa täydellä voimallaan.