Pakkausmuoveille kovat kierrätystavoitteet, muovia vähennettävä – Muovitiekartta 2.0 etenee

Suomi tähtää toden teolla muovien kiertotalouteen. Ilmasto- ja energiapoliittinen työryhmä hyväksyi 20. huhtikuuta kansallisen muovitiekartan päivityksen.

Muovitiekartta 2.0 on tarkoitus julkaista toukokuussa.

Muovitiekartta 2.0 on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuisen laaja kokonaissuunnitelma siitä, kuinka yhteiskunta voi vähentää muovien käyttöä, lisätä muovipakkausten uudelleenkäyttöä ja edistää muovijätteen kierrätystä.

Hyvässä yhteistyössä

Suomi julkaisi ensimmäisenä maana maailmassa ensimmäisen kansallisen muovitiekartan vuonna 2018. Sen laadinnassa ja uuden version päivitystyössä on ollut mukana hyvin monipuolinen joukko yhteistyökumppaneita eri toimialoilta, teollisuudesta ja elinkeinoelämästä, julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä jätehuollosta ja kiertotaloudesta.

”Asetamme muovin käytön vähentämiselle, kierrätykselle ja uudelleenkäytölle mitattavat tavoitteet, jotka antavat työlle uutta vauhtia ja pitkän aikavälin näkymää. Tiekartta on laadittu hyvässä yhteistyössä teollisuuden, kaupan ja järjestöjen kanssa, mikä osoittaa miten laaja sitoutuminen Suomessa on muovin käytön merkittävään vähentämiseen ja uusien korvaavien tuotteiden löytämiseen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.

Ensimmäinen julki jo 2018

Ensimmäiseen kansalliseen muovitiekarttaan vuonna 2018 koottiin toimia, joilla vähennetään muoveista aiheutuvia haittoja, vältetään turhaa kulutusta, tehostetaan muovien kierrätystä ja löydetään korvaavia ratkaisuja.

Päivitetyssä muovitiekartassa on tarkennettu tavoitteita ja toimia. Mukana on kestävä tuotesuunnittelu, muovien uudelleenkäyttö, muovituotteiden kierrätettävyys ja kierrätetyn muovin käytön lisääminen.

Muovitiekartta 2.0 asettaa työlle selkeän tavoitteen: muovin kiertotalouden läpimurron Suomessa vuoteen 2030 mennessä.

Muovin kiertotalouden läpimurto edellyttää muun muassa, että pakkausmuoveista 60 prosenttia tulee kierrättää, kaikki muovipakkaukset ovat kierrätettäviä tai uudelleenkäytettäviä ja muovien turhaa kulutusta välttämällä saavutetaan 30 prosentin materiaalisäästö vuoteen 2022 verrattuna useissa tuoteryhmissä.

Tavoitteita täsmennetään työn edetessä. Tavoitetaso ja vertailuvuosi voivat vaihdella tuoteryhmän mukaan.

Tiekartan toimien toteutuksesta vastaa ympäristöministeriön sekä työ-ja elinkeinoministeriön johdolla muovitiekartan yhteistyöverkosto sekä laaja ja monialainen toimijajoukko.

Kansallinen kemikaaliohjelma

Ministerityöryhmä hyväksyi myös Kansallisen kemikaaliohjelman.

Kemikaaliohjelman (2022–2035) tavoitteena on ympäristö, jossa kemikaalit eivät haittaa ihmisten terveyttä eivätkä heikennä ympäristön hyvää tilaa.

Ohjelmassa otetaan huomioon kemikaalien aiheuttama haitta yksittäiselle kuluttajalle, kansanterveydelle, työntekijöiden terveydelle ja ympäristölle kemikaalin koko elinkaaren aikana.

Kemikaaliohjelmassa eri hallinnonalat sitoutuvat toimillaan suojelemaan terveyttä ja ympäristöä haitallisilta kemikaaleilta; tukemaan turvallista kiertotaloutta ja kestävää kemiaa; edistämään tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa; parantamaan kemikaalien riskienhallintaa vahvistamalla yhteistyötä niin EU:n alueella kuin maailmanlaajuisesti sekä lisäämään kemikaaliturvallisuutta viestinnän keinoin.

Kemikaaliohjelmassa näkyy aiempaa vahvemmin kiertotalous. Turvallinen kiertotalous edellyttää kemikaalihallintaa elinkaaren kaikissa vaiheissa tuotteiden turvallisesta suunnittelusta aina jätteiden lajitteluun ja uusiomateriaalien tuottamiseen.

”Kemikaaliturvallisuus on erottamaton osa kiertotaloutta. Kemikaalitiedon täytyy siirtyä ja säilyä materiaalinen ja tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa”, ministeri Kari sanoo.