Pakkausten tuottajien kustannusvastuu laajenee

Komissio pitää Suomen jätelakiuudistusta valmistelleen työryhmän tulkintaa liian suppeana siitä, mitkä pakkausjätehuollon kustannukset kuuluvat pakkausten tuottajien vastuulle.

Tuottajien vähimmäisvastuu pakkausjätehuollon kustannuksista on puhuttanut jätelakiuudistuksen valmistelussa. Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan (TYNK) järjestämässä Tuottajavastuuiltapäivässä kuultiin ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jussi Kauppilan puheenvuoro tuottajille tulevista uusista vaatimuksista.

Jätelakiuudistusta valmistellut työryhmä päätyi syyskuussa esittämään, että tuottajat eli pakkausten valmistajat ja maahantuojat ja kunta järjestäisivät pakkausjätteen erilliskeräyksen yhteistoiminnassa ja sopisivat tuottajien maksamista korvauksista.

EU:n kiertotalouspaketissa mainittu tavoite on, että pakkauksista on kierrätettävä vähintään 65 prosenttia vuonna 2025. Samaan aikaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen on noustava vähintään 55 prosenttiin. Yhdyskuntajäte sisältää myös pakkauksia, joten Suomessa on pohdittu, miten järjestetään vastuu niiden keräämisestä.

Komissio tiukkana

Jätealan direktiivit edellyttävät, että tuottajien on vuodesta 2023 alkaen maksettava kunnille osa niistä kuluista, joita kunnille aiheutuu, kun ne järjestävät pakkausjätteen täydentävää keräystä.

Työryhmä tulkitsi kustannusvastuuta niin, että direktiiveissä tuottajan kustannusvastuu on rajattu vain pakkausjätehuollon tavoitteisiin. Tuottajalla olisi siten vastuu vain siitä osasta kunnan järjestämän pakkausten erilliskeräysten kustannuksia, jotka aiheutuvat, kunnes pakkausjätteen kierrätystavoitteisiin on päästy.

Kauppilan mukaan tämä tulkinta on kuitenkin haastettu Euroopan komissiossa:

”Työryhmän esityksen jälkeen olemme käyneet paljonkin epävirallisia keskusteluja komission kanssa. Komissio on esittänyt, että työryhmän tulkinta kustannusvastuista on liian suppea. Komission mielestä tuottaja vastaa lähtökohtaisesti kaiken erilliskerätyn pakkausjätteen jätehuollon kustannuksista”, Kauppila sanoi ja jatkoi, ettei komissio sitoisi kustannusvastuita pakkausten kierrätystavoitteiden täyttämiseen.

”Direktiivin lähtökohta on, että kaikki erilliskerätty pakkausjäte”, Kauppila painottaa.

Laajempi kustannusvastuu?

Hän ennakoi, että kun jätelain uudistuksen hallituksen esitys lopulta lähtee lausunnoille, siinä tulee olemaan työryhmän esitystä laajempi kustannusvastuu tuottajille.

”Direktiivissä asia on epäselvästi ilmaistu. Jatkovalmistuissa joudumme joka tapauksessa tekemään tulkinnan, johon sitoudumme”, Kauppila pohti.

Kauppila kertoi, että luonnos hallituksen esitykseksi jätelain muuttamisesta pyritään antamaan joulukuun aikana. Näin lausuntokierros ajoittuisi vuoden vaihteen tienoille. Hallituksen esitystä ei vielä ollut annettu tämän Uusiouutisten numeron mennessä painoon.

Myös direktiivien vaatimukset tuottajien tasapuolisesta kohtelusta, tuottajayhteisöön liittymisestä, tuottajien maksuosuuksien mukauttamisesta sekä etäkauppiaiden saamisesta kustannusvastuuseen ovat herättäneet Suomessa paljon keskustelua vaatimusten käytännön toteutuksesta. Kauppila kertoi, että komissiolta on tulossa ohje tuottajien maksuosuuksien mukauttamisen perusteista, mutta se on tulossa vasta keväällä 2020.

Työmäärä kasvaa

Työryhmä on esittänyt tuottajavastuuseen merkittävää muutosta: vuodesta 2022 lähtien tuottajavastuu koskisi myös sellaisia tuottajia, joiden liikevaihto jäisi alle miljoonan euron.

Tuottajavastuuta valvovalle viranomaiselle muutokset tietävät rutkasti lisää työtä, varoitti Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava tuottajavastuuvalvoja Teemu Virtanen:

”Nyt meillä on viiden henkilön valvottavana vähintään 15 000 yritystä. Jos pakkaustuottajien liikevaihtoraja poistuu, valvottavia tulee vähintään 20 000 yritystä lisää. Kertakäyttömuovidirektiivi tuo myös uusia tuottajavastuualoja, kuten muoviset kalastusvälineet. Työ vaatii paljon resursseja”, hän muistutti.

Työmäärä tulee vastuiden ja velvollisuuksien lisääntyessä kasvamaan viranomaisten lisäksi myös yrityksillä itsellään sekä tuottajayhteisöillä. Virtanen kannusti tuottajayhteisöjä palvelemaan yrityksiä mahdollisimman helpolla yhden luukun periaatteella, jonka kautta yritys voisi hoitaa kaikki tuottajavastuuvelvoitteensa.

Elina Saarinen

Kuva: Tero Pajukallio. ”Ei tule olemaan helppoa taklata etäkauppiaiden vapaamatkustajaongelmaa”, pohti ympäristöministeriön Jussi Kauppila viitaten siihen, kuinka ulkomaiset etäkauppiaat saataisiin kantamaan vastuunsa jätehuollon kuluista.