Palkintosade CICAT2025-hankejuhlassa – Innostajia, kannustajia ja yhteistyön mahdollistajia palkittiin

Yhteiskunnan muutos kohti kiertotaloutta on kesken, mutta pinnan alla kuplii jo. Päätösjuhlassa CICAT2025-hankekonsortion tutkijat nostivat esiin kiertotalouden vauhdittajia.

Elina Saarinen

Kiertotalousmuutos on kuin kattila, jossa vesi alkaa hiljalleen kiehua. Ensin ei tapahdu pitkään aikaan mitään. Sitten vesi alkaa liikehtiä ja kuplia. Porina yltyy, kunnes lopulta vesi kiehuu. Tapahtuu transitio: nestemäiset vesimolekyylit muuttuvat höyryksi.

Itä-Suomen yliopiston professori Hanna Lehtimäki nostaa kiehuvan veden metaforaksi kiertotaloustransformaatiolle ja kestävyyssiirtymälle.

”Muutos on epälineaarinen, itseorganisoituva ja ennakoimaton. Kattilan kokoon ja keittopaikkaan voi toki vaikuttaa.”

Monessa rytmissä

Monialainen CICAT2025-hankekonsortio on tutkinut viisi vuotta kiertotalousmuutosta monesta eri näkökulmasta ja laajassa sidosryhmäyhteistyössä.

Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama CICAT2025 päättyy. tämän vuoden lopussa.

Tutkimuksen tavoitteena on ollut vauhdittaa siirtymää lineaaritaloudesta kestävään kiertotalouteen ja tukea Suomen tavoitetta olla hiilineutraali, kiertotalouden mukainen maa.

Vesi ja virtaus kuvaavat myös tutkimusnäkökulmaa:

”Olemme tutkijoina itse mukana tapahtumien virrassa, tutkimassa, katalysoimassa ja suuntaamassa muototumassa olevaa kestävyysmuutosta. Kestävän kiertotalouden transitio on pitkäkestoinen ja siihen liittyy monia eri rytmejä. Mukana on monia eri vaikutussuhteita ja toimijoilla on monenlaisia intressejä. Muutokset ovat sekä hajottavia että vähittäisiä”, Lehtimäki kuvailee.

Hankekonsortioon ovat kuuluneet Tampereen, Itä-Suomen, Turun ja Jyväskylän yliopistot sekä Turun ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Korkeakoulujen yhteishankkeen otsikkona on ollut ”Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin.”

Tutkimus on kohdistunut niin kiertotalouden toimijuuteen, ekosysteemeihin kuin katalyytteihinkin. Tutkijat ovat huomioineet kiertotaloussiirtymän tekniset, liiketoiminnalliset, lainsäädännölliset, poliittiset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuurilliset näkökulmat, myös taiteen ja kielen muutosta vauhdittamassa.

”Kiertotaloudellistuminen on systeeminen muutos. Muutosprosessille luonteenomaista on kompleksisuus, moniäänisyys ja monimuotoisuus, samoin kokeilut, vuorovaikutteinen oppiminen ja yhteiskehittäminen”, sanoo hankekonsortion johtaja ja Tampereen yliopiston professori Leena Aarikka-Stenroos.

Hän korostaa, että muutokselle on ominaista jatkuva keskeneräisyys ja muutostahdin arvaamattomuus.

”Muutos voi vauhdittua tai hidastua. Se on luonteenomaista, mutta se voi tuntua rasittavana hitautena”, Aarikka-Stenroos muistuttaa kärsimättömimpiä. Vaikka viisivuotinen hankekonsortio nyt päättyy, muutos on vasta alkamassa.

Pohjaa systeemiselle muutokselle rakentaa se, että vaikka toimijoilla onkin erilaisia intressejä, jaettu tavoite ja tahtotila antavat toiminnalle samaa suuntaa.

Sykäyksiä ja pitkää liikettä

CICAT-tutkimuksessa on tunnistettu kiertotalouden katalyyttejä.

Lehtimäki kertoo, että kestävyysmuutosta käynnistävät lainsäädäntö sekä tieto. Kokeiluja ja järjestelmätason parametrimuutoksia voivat katalysoida startup-yritykset sekä käytetty kieli.

Muutoksen todennäköisyyttä ja systeemistä ymmärrystä lisäävät kiertotalousutopiat ja ekosysteemidynamiikat. Vuorovaikutusta katalysoivat puolestaan yhteiskehittäminen, sidosryhmäyhteistyö ja taide.

Pitkäkestoinen muutos ei etene pelkästään pienillä sykäyksillä, vaan se vaatii pitkäkestoista liikettä. Tätä katalysoivat projektit, strategiat ja johtaminen.

Jokainen voi toimia

Hankekonsortio järjesti 9. marraskuuta juhlat, joissa tuotiin esiin tutkimuksen päätuloksia.

”Meistä jokainen toimii ainakin kahdessa roolissa, kuluttaja-kansalaisina ja työntekijöinä. Voimme tietoisesti valita, lähdemmekö toimimaan vallitsevan lineaaritalouden mukaisesti vai kiertotaloudellisesti”, professori Satu Teerikangas Turun yliopistosta sanoo viitaten siihen, että jokainen voi olla kiertotalouden toimija ja muutosagentti.

”Koska nyky-yhteiskunta ei vielä mahdollista sataprosenttista kiertotaloustoimijuutta, kannattaa hyväksyä keskeneräisyys itsessämme, toisissamme ja yhteiskunnassa”, Teerikangas korostaa.

CICAT-tutkimuksessa ennakkoluulottoman yhteistyön teema nousee keskeiseksi. Samoin tunne.

”Kiertotalous on latautunut käsite. Haluaisin haastaa siihen, että näemme kiertotaloussiirtymän hyvässä ja toiveikkaassa mielessä. Muutos on mahdollisuus hyvään”, Teerikangas summaa.

Päätösjuhlassa kiertotaloutta tekeviä nostettiin lavalle valokeilaan. Hankekonsortio jakoi palkinnot kaikkiaan kymmenessä kiertotalouskategoriassa.

Työ jatkuu

CICAT2025 on ollut osa strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa Kestävän kasvun avaimet (Growth) -ohjelmaa.

”Kun ohjelmaa valmisteltiin, kiertotalous näyttäytyi aika abstraktina, ilmassa leijuvana käsitteenä. Tänä päivänä kiertotalous on välttämättömyys huoltovarmuuden, turvallisuuden, resurssiviisauden ja omavaraisuuden kannalta, myös globaalin tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannalta. CICAT2025 on tehnyt loistavaa työtä. Olette pystyneet konkreettisesti osoittamaan, mitä tarvitaan, jotta kiertotaloudellinen toiminta ja päätöksenteko lähtevät liikkeelle”, Growth-ohjelmajohtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT:ltä kiitti päätösjuhlassa kaikkia hankekonsortiossa toimineita.

Vaikka CICAT nyt päättyy, työ ei jää kesken. Kumppaniyliopistot ja -korkeakoulut ovat perustaneet kiertotalouteen liittyviä tutkimuskeskuksia ja verkostoja, jotka voivat hyödyntää ja vahvistaa hankkeessa kertynyttä osaamista.

Tampereen yliopistossa työ jatkuu kiertotalouden johtamisen ManCE-tutkimuskeskuksessa (Managing Circular Economy).

Itä-Suomen yliopisto on perustanut kestävää kiertotaloutta tutkivan keskuksen CECEn (Research Center for Sustainable Circular Economy).

Kiertotaloustutkimus jatkuu Turun yliopistossa osana kestävän kehityksen tutkimuksen ja koulutuksen verkostoa.

Jyväskylän yliopistossa on käynnistetty resurssiviisausyhteistyötä (JYU.Wisdom) sekä yritysten ympäristöjohtamisen maisteriohjelma CEM.

Turun ammattikorkeakoulussa on Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä.

CICATin aamukahvitapaamiset jatkuvat. Tutkimustulokset säilyvät hankkeen nettisivuilla kaikkien saatavilla.

Lisäksi vielä tämän syksyn aikana on luvassa kaksi uutta kirjaa CICAT-tutkimukseen liittyen.

Kymmenen palkittua

Kiertotalouden vauhdittajia tutkinut viisivuotinen CICAT2025-hankekonsortio nosti päätösjuhlassaan framille kiertotalouden tekijöitä.

Tutkijatiimi jakoi palkinnot kaikkiaan kymmenessä kategoriassa Helsingin Tiedekulmassa 9. marraskuuta.

• kategoria: Kiertotaloustulosten levittäminen

Palkittiin kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten päätoimittaja Elina Saarinen.

Poiminta perusteluista: ”Uusiouutiset on väsymätön kiertotaloustiedon levittäjä. Uusiouutisten Elina Saarinen on aina siellä, missä kiertotaloutta edistetään. Hän uutisoi kiertotalouden kentältä taidokkaasti ja tarkasti.”

• kategoria: Kiertotalouden visualisointi

Palkittiin kuvittaja ja graafikko Jani Ikonen.

Poiminta perusteluista: ”Jani Ikosen visuaalisen kerronnan osaaminen ja vuorovaikutus tutkijoiden kanssa on vahvistanut ja rikastuttanut tutkimushankkeen viestintää. Janin oivaltavat ja humoristiset kuvat herättävä pohtimaan systeemisen kiertotalousmuutoksen monia eri näkökulmia.”

• kategoria: Kiertotalousyritysten esille tuominen

Palkittiin Matti Aistrich, Heikki Sorasahi, Nani Pajunen ja Samuli Laita Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan kehittämisestä ja ylläpitämisestä.

Poiminta perusteluista: ”Kiertotalouden kiinnostavimmat -lista on erinomainen innovaatio. Se kokoaa yhteen suomalaiset suuret ja pienet kiertotalouden edelläkävijäyritykset, jotka omilla kestävyysratkaisuillaan edistävät Suomen strategista tavoitetta tulla kiertotalouden pioneerimaaksi.”

• kategoria: Kiertotalouteen kannustava kielenkäyttö

Palkittiin Lassila & Tikanojan viestintä- ja brändijohtaja Inka Leisio.

Poiminta perusteluista: ”Lassila & Tikanoja on yrityksenä kiertotaloutta edistävän viestinnän uranuurtaja Suomessa. Viestintä on oivaltavaa, positiivista ja innoittavaa. Se esittää kiertotalouden tavoitteet ymmärrettävinä ja saavutettavina.”

• kategoria: Toimijuus kiertotaloudessa

Palkittiin Timo Huhtamäki, Emmy Clothing Companyn toimitusjohtaja

Poiminta perusteluista: ”Yritys toimii kiertotalouden ytimessä. Kotisivuillaan Timo kutsuu itseään kiertotalouden lähettilääksi. Hän osallistuu rohkeasti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ajaa kiertotalousmuutosta eteenpäin.”

• kategoria: Kiertotalousekosysteemien kehittäminen

Palkittiin Ekoteollisuuspuistojen verkosto ja Jouko Urmas.

Poiminta perusteluista: ”Keskinäisen kilpailun sijaan ekoteollisuuspuistot ovat yhdessä edistäneet kiertotaloutta keräämällä tietoa, lisäämällä tietoisuutta ja kehittämällä käytänteitä. Verkosto on suunnannäyttäjä, miten monen toimijan verkosto voi yhdessä edistää kiertotaloutta Suomessa.”

• kategoria: Uuden liiketoiminnan luominen kiertotaloudessa

Palkittiin Silmusalaatti/ Snafu Oy:n Samuli Laurikainen.

Poiminta perusteluista: ”Yrittäjä Samuli Laurikainen on perinteisen toimialan, ruoantuotannon, uudistaja. Hän osallistuu kestävyyden ja kiertotaloussanoman ymmärryksen levittämiseen ja tavoittaa sanomallaan monenlaiset yleisöt, mukaan lukien sosiaalisen median.”

• kategoria: Kiertotalouden mahdollistaminen julkisen toiminnan kautta

Palkittiin Saara Karkulahti ja Pohjois-Savon ely-keskus.

Poiminta perusteluista: ”Kiertotalouspalkintokilpailu osoitti innovatiivisuutta ja kekseliäisyyttä. Se kannusti monenlaisia yhteisöjä kertomaan kiertotaloudellisuudestaan ja lisäsi kiinnostusta kiertotaloutta kohtaan.”

• kategoria: Liiketoiminnan uudistaminen kiertotalouden mukaisemmaksi

Palkittiin Saint-Gobainin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser.

Poiminta perusteluista: ”Saint-Gobain on näyttänyt esimerkkiä liiketalouden uudistamisesta kiertotalouden mukaisemmaksi rakennusalalla. Yritys pyrkii edelläkävijyyteen tarjoamalla kestävämpiä ratkaisuja muun muassa kipsilevyjen kierrättämisessä ja kierrätyslasin hyödyntämisessä. Lisäksi yritys on edistänyt yhteistyötä erilaisissa verkostoissa ja hankkeissa, kuten kansainvälisessä Wool2loop-projektissa.”

1. kategoria: Sidosryhmäyhteistyön edistäminen kiertotaloudessa

Palkittiin Sakari Ermala Verte Oy:stä.

Poiminta perusteluista: ”Sakari on aktiivinen verkostoituja ja kiertotaloutta eteenpäin puskeva, onnistuneen sidosryhmäyhteistyön tekijä. Hän on kiinnostunut uusimmasta tutkimustiedosta ja käy keskustelua tutkijoiden kanssa edistääkseen kiertotaloutta Suomessa.”

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Vesa-Matti Väärä. Pääkuvan kuvateksti: Kuvassa palkitut Anne Kaiser, Saara Karkulahti, Samuli Laurikainen, Jouko Urmas, Timo Huhtamäki, Lilli Linkola (joka vastaanotti palkinnon L&T:n Inka Leision puolesta), Heikki Sorasahi, Samuli Laita (kuvasta puuttuvat Nani Pajunen ja Matti Aistrich), Jani Ikonen, Elina Saarinen ja Sakari Ermala. Kuvassa oikealla myös palkintoja jakanut Johanna Kujala Tampereen yliopistosta.