Parantaako kiertotalous ympäristökestävyyttä? Ei välttämättä, toteaa tuore tutkimus

Jos vanha pesukone kiertää ehjänä uudelleenkäyttöön, ympäristö varmaankin kiittää, koska vältetään uuden pesukoneen valmistuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Vai onko pesukoneen uudelleenkäyttö sittenkään ympäristön kannalta hyvä ratkaisu?

Tutkijat S. Boldoczki, A. Thorenz ja A. Tuma halusivat tietää, johtaako kiertotalous ympäristökestävyyteen.

Tutkijat käyttivät tapausesimerkkinä pesukoneen uudelleenkäyttöä Saksassa ja tulivat yllättävään lopputulokseen: Kiertotaloustoimenpide kuten pesukoneen uudelleenkäyttö kokonaisena ei välttämättä johdakaan ympäristökestävyyden parantumiseen.

Syynä on kaksi ilmiötä, joista tutkijat käyttävät nimityksiä rebound effect (ponnahdusvaikutus) ja burden shifting (ympäristörasituksen pidentyminen).

Ponnahdusvaikutuksessa on kyse siitä, että uudelleenkäyttö saattaa alentaa tuotehintoja. Tämä puolestaan voi houkutella ostamaan entistä enemmän.

Kun kokonaiskulutus kasvaa, uudelleenkäyttämällä vanhaa ei vähennetäkään uusien laitteiden valmistusta. Näin syntyy kaksinkertaisesti ympäristövaikutuksia: sekä uuden laitteen valmistuksen vaikutukset että vanhan pesukoneen käyttöiän pidentämisestä aiheutuvat vaikutukset.

Ympäristörasituksen pidentyminen tarkoittaa, että käyttämällä vanhaa pesukonetta ei päästä hyötymään teknologisesta kehityksestä. Uudet pesukoneet saattaisivat olla jo huomattavasti vanhaa energiatehokkaampia ja säästää sekä pesuainetta että vettä. Kun vanha tehoton ja vesisyöppö kone säilyy käytössä, myös sen aiheuttama rasite ympäristölle jatkuu pidempään.

Tutkijat huomauttavat, että tutkimukseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Koska on tutkittava kauaskantoisia vaikutuksia, on aina vaikeuksia ennustaa, kuinka tuotantoprosessit, energiantuotanto, kierrätyskäytännöt ja ihmisten käyttäytyminen kehittyvät jatkossa.

Tutkijat toteavatkin, että kiertotalouden toimenpiteitä pitäisi pystyä tutkimaan ja analysoimaan paljon nykyistä vivahteikkaammin.

Tutkijat kehittivät päättäjien tueksi uuden hybriditutkimusmallin kiertotalousvaikutusten arviointiin. Hybridimalli yhdistää dynaamista materiaalivirta-analyysia ja elinkaariarviointia. Yhdistelmän avulla tutkijat voivat mitata ja vertailla erilaisten kiertotaloustoimien potentiaalisia vaikutuksia sekä keskipitkällä että pitkällä aikavälillä.

Tutkimus on julkaistu Journal of Industrial Ecology -lehdessä, ja siitä kertoi Euroopan komission uutiskirje, jota toimittaa Bristolin yliopisto.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Scanstockphoto. Kiertotalouden politiikkatoimien vaikutusten arviointi edellyttää tutkimusta, joka ennakoi tulevaisuuden materiaalivirrat ja niiden elinkaarivaikutukset.