Rajoitetaanko muovin tuotantoa? Suomi toivoo globaalin muovisopimuksen syntyvän nyt Geneven neuvotteluissa

Noin 3700 osanottajaa yli 180 maasta kokoontuu parhaillaan Genevessä Sveitsissä tavoitteenaan neuvotella globaali sopimus, jolla hillittäisiin muovijätteiden aiheuttamaa roskaantumista.

Neuvottelut käynnistyivät tänään 5.8.2025 osanottajamaiden edustajien avauspuheenvuoroilla.

Neuvotteluista odotetaan vaikeita. Edellinen kokous Etelä-Korean Busanissa päättyi tuloksettomana viime vuoden joulukuussa.

Nyt sopimusta yritetään saada aikaiseksi 14. elokuuta saakka jatkuvassa kokouksessa.

YK:n ympäristökokous (UNEA) perusti vuonna 2022 hallitustenvälisen neuvottelukomitean kansainvälisen muovisopimuksen neuvottelemiseksi.

Neuvottelukomitean tulee laatia oikeudellisesti sitova sopimus, joka kattaa muovin koko elinkaaren ja muovin aiheuttaman pilaantumisen kaikkialla ympäristössä, mukaan lukien meriympäristössä. Tavoitteena on lopettaa muovin aiheuttama ympäristön saastuminen.

Genevessä neuvotellaan muun muassa kertakäyttömuovituotteiden globaaleista rajoituksista sekä muovituotteiden kestävän suunnittelun säännöistä. Sopimuksen on tarkoitus myös edistää kierrätystä ja jätehuoltotoimia sekä päästöjen ehkäisyä.

Genevessä pyritään löytämään yhteisymmärrys sopimuksen sisällöstä. Sopimus on tarkoitus hyväksyä diplomaattisessa konferenssissa loppuvuodesta 2025.

Venäjä liittyi vastustajiin

Suomi yhdessä EU:n sekä kunnianhimoista sopimusta kannattavien maiden kanssa haluaisi yhteiset pelisäännöt ja sitovat velvoitteet muovin koko tuotannon ja kulutuksen elinkaarelle aina muoviraaka-aineiden tuotannosta muovijätteiden jätehuoltovaiheeseen saakka.

Kunnianhimoiset maat toivovat sopimukseen kirjattavaksi rajoituksia muovien tuotannon ja kulutuksen kasvulle sekä haitallisia aineita sisältävien muovituotteiden käytölle.

Öljyntuottajamaat etunenässä vastustavat minkäänlaisia rajoituksia koskien muovien tuotantoa. Myös Venäjä on liittynyt vastustajien joukkoon. Yhdysvaltojen roolin odotetaan muuttuneen edellisestä kokouksesta, jolloin USA kannatti vielä kunnianhimoista, koko muovien elinkaarta koskevaa ja sitovaa sopimusta.

Satojen miljardien rahoitusvaje

Genevessä Suomen neuvotteludelegaatiossa mukana oleva ympäristöneuvos Tarja-Riitta Blauberg kertoo, että edellisen Busanin kokouksen jälkeen on käyty muun muassa Norjan johdolla epävirallisia neuvotteluja pohjautuen puheenjohtajan tekemään esitykseen. Heinäkuussa Nairobissa valtuuskuntien puheenjohtajien epävirallisessa kokouksessa yritettiin pohjustaa kompromissia, jonka kaikki sopimusmaat voisivat yksimielisesti hyväksyä.

Kompromissia ei löytynyt, mutta ainakin neuvottelujen vaikeimmista kipukohdista saatiin parempi käsitys.

Keskeiset maiden näkemyksiä jakavat kysymykset koskevat muovin tuotannon vähentämistavoitteen sisällyttämistä uuteen muovisopimukseen, muovituotteiden ja niiden sisältämien haitallisten kemikaalien rajoittamista sekä sopimuksen toimeenpanon rahoitusta.

Kehittyvien maiden toiveissa on uusia rahoitusinstrumentteja ja sitoumuksia, joilla voitaisiin esimerkiksi perustaa kunnon jätehuoltoinfrastruktuuri muoviroskan keräämiseen, kierrätykseen ja käsittelyyn.

Euroopan unioni tukee nykyisten rahastojen hyödyntämistä sopimuksen toimeenpanon rahoittamisessa. Lisäksi yksityistä rahoitusta on saatava liikkeelle saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.

On arvioitu, että kunnianhimoisen sopimuksen toimeenpanemiseksi kehittyvissä maissa tarvittaisiin suuruusluokaltaan satojen miljardien eurojen rahoitus, mutta tarkemmista rahasummista ei ole neuvotteluissa nyt tarkoituskaan keskustella.

”Jätehuollon parantamiseen tarvitaan suuria investointeja jatkossa, mutta tärkeä kysymys on, miten voidaan vahvistaa kansallisen tason rahoitusta ja mikä on julkisen ja yksityisen rahoituksen rooli. Yksi työkalu on laajennettu tuottajavastuu, jolloin myös yksityisen tahon toimijat saataisiin osallistumaan”, sanoo neuvotteleva virkamies Laura Niskanen Genevestä.

Alatyöryhmää johtaa suomalainen

Genevessä globaalia muovisopimusta sorvataan nyt neljässä alatyöryhmässä. Yksi keskittyy muovin tuotantoon ja ongelmallisiin muovituotteisiin, toinen rahoitukseen ja toimeenpanon tukeen.

Kolmas alatyöryhmä pui kansallisia muovisuunnitelmia, raportointia ja toimeenpanoa. Neljännen alatyöryhmän rinnakkaispuheenjohtajana toimii Suomen pääneuvottelija, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka. Alatyöryhmän aiheena ovat jätehuolto ja muovipäästöt, kierrätys sekä tuottajavastuuasiat.

”Neuvotteluratkaisun löytäminen edellyttää joustoja sekä kehittyviltä että kehittyneiltä mailta, muutoin sopimusta ei saada aikaan. Sopimuksen tulisi kuitenkin kattaa muovin koko elinkaari, jotta se on riittävän vaikuttava”, Toikka sanoo.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan on tarkoitus osallistua kokoukseen sen toisella viikolla 12.–14.8.2025. Toiveissa on, että neuvottelut olisivat tuolloin jo edenneet niin, että ministerit ja muut korkean tason edustajat voisivat päästä päätöksentekovaiheeseen.

”Toivon, että sopimus saadaan aikaiseksi. Ainakin olisi tärkeä saada sovittua nyt rakenteista ja menettelyistä, joilla toimia voidaan jatkossa kehittää”, Multala kiteyttää.

Tumppeja, siimaa, pulloja ja muovikääreitä

Muoviroskaa valuu jokiin ja meriin arviolta 9–14 miljoonaa tonnia vuodessa. Muoviroskaa vuotaa luontoon ympäri maailmaa ja sitä on löydetty miltei kaikilta tutkituilta alueilta, niin meren pohjasta kuin syrjäisiltä saariltakin.

Tutkimukset ovat tunnistaneet suuria vuotokohtia esimerkiksi Filippiineiltä, Vietnamista ja muualta Kaakkois-Aasiasta, Intian joista, Afrikan rannikolta ja Väli-Amerikasta, mutta muoviroskaa pääsee ympäristöön ja löytyy jokaisesta maanosasta.

WWF:n raportin mukaan muovijäte tappaa jopa 100 000 merinisäkästä vuosittain.

Ocean Convervancyn ja Padi Aware Foundationin tutkimuksessa elintarvikkeiden pakkauskääreitä löytyi eniten rannoilta ja vesistöistä Kaakkois-Aasiasta, muovipullojätettä Väli-Amerikasta ja tupakantumppeja Euroopasta. Haamuverkkoja ja siimaa kertyy eniten Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Australian rannikoille.

Ympäristöjärjestöt ovat toivoneet rajoituksia muovin tuotantoon ja kertakäyttöisten, tarpeettomien muovituotteiden kieltoja.

Muovit ovat myös ilmasto-ongelma. Muovin tuotannosta, käytöstä ja hävittämisestä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt voivat olla jopa 19 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2040 mennessä.

Viimeisen 50 vuoden aikana muovien käyttö on globaalisti 20-kertaistunut, ja seuraavan 20 vuoden aikana muovien käyttö tulee arvioiden mukaan vähintään kaksinkertaistumaan.

Vain vajaa 10 prosenttia maailmassa tuotetusta muovista kierrätetään, noin 12 prosenttia poltetaan ja loppu päätyy kaatopaikoille tai ympäristöön YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n (United Nations Environment Programme) mukaan.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Muoviroskaongelma saattaa yhä pahentua, jos ei saada aikaan globaalia sopimusta muovien elinkaaren aikaisista toimista ja velvoitteista.