Rakentamisen kiertotalouden edistäjät palkitaan sadan tuhannen euron Sinisellä pallolla

Spolia Oy:n perustajat Mikko Piitulainen ja Petri Salmi, Tampereen yliopiston professori Satu Huuhka sekä arkkitehdit Kristiina Kuusiluoma ja Martino De Rossi saavat yhden Suomen merkittävimmistä ympäristöpalkinnoista.

Kestävän rakentamisen edelläkävijät saavat 26.11.2025 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa jaettavan Sininen pallo -palkinnon.

Palkinnon arvo on 100 000 euroa ja palkitut jakavat sen tasaosuuksin.

Rakentamalla kestävästi hillitään ekologista kriisiä

Sininen pallo -tunnustus jaetaan henkilölle tai ryhmälle uraauurtavasta teknologiasta, tieteellisestä tutkimuksesta tai muusta ratkaisusta, joka auttaa muuttamaan kansalaisten käyttäytymistä ja siten kukistamaan ympäristökriisin.

Palkinto on jaettu vuodesta 2021 lähtien.

Sinisen pallon rahoittavat TAH-säätiö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä Svenska litteratursällskapet i Finland SLS.

Tänä vuonna palkinto myönnetään asumisen ja rakentamisen kestävyysratkaisuja kehittäneille toimijoille.

“Rakentaminen on yksi suurimmista ilmastonmuutosta kiihdyttävistä sektoreista. Toisaalta korjausrakentaminen ja uudet, kestävämmät ratkaisut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia hillitä ekologista kriisiä. Tarvitaan rohkeita ratkaisuja, jotka vievät kestävän rakentamisen sanoista tekoihin. Sininen Pallo -palkinnolla haluamme antaa tunnustuksen juuri tällaisille edelläkävijöille”, sanoo TAH-säätiön toiminnanjohtaja Henna Hakkarainen.

Kiertotaloustyölle palkinto

Talonrakennusinsinööri Mikko Piitulainen ja infrarakentamisen insinööri Petri Salmi perustivat rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön keskittyvän Spolia Designin vuonna 2020.

Kokeneet rakennusalan asiantuntijat havaitsivat työssään, että rakennusmateriaalien uudelleenkäytölle olisi suurta potentiaalia, mutta sen vauhdittaminen vaatii järjestelmätason uudistuksia, käytännön kokeiluja ja yhteistyötä.

Uudelleenkäytön lisääminen voi pienentää raaka-aineiden ja energian kulutusta sekä vähentää päästöjä.

“Rakennusalan on luovuttava lineaaritalouden mallista ja siirryttävä kiertotalouteen. Halvimman hinnan ja nopeimman rakennusaikataulun tilalle on muodostettava muita rakentamista ohjaavia, luontoarvoja säästäviä mekanismeja ja mittareita”, Piitulainen ja Salmi sanovat.

Heidän mukaansa kiertotaloudesta on tehtävä kilpailuetu niille, jotka uskaltavat olla edelläkävijöitä. “Strategiatyö on jo tehty – nyt on aika siirtyä kokeiluista konkretiaan kaikilla rakentamisen liiketoiminta-alueilla.”

Raati kiittää Spolian perustajia siitä, että he toimivat kiertotalouden, rakennusmateriaalien uudelleenkäytön ja kestävämmän ajattelun puolestapuhujina koko rakennusalalla ja vaikuttavat siten laajasti alan toimintamalleihin.

Korjaamisen päästöhyödyistä tutkittua tietoa

Tampereen yliopiston korjausrakentamisen professori Satu Huuhka on koko uransa ajan tutkinut ja edistänyt olemassa olevan rakennuskannan korjaamista, uudelleenkäyttöä ja kestävää muokkaamista sen sijaan, että rakennuksia puretaan ja rakennetaan uusia tilalle.

Huuhka toimi päätutkijana myös ympäristöministeriön Tampereen yliopistolta ja VTT:ltä tilaaman Purkaa vai korjata? -tutkimushankkeen päästönäkökulmaa tarkastelleessa osiossa.

Huuhka johtaa myös monitieteistä ReCET-ryhmää. Sen tavoitteena on resetoida rakentamista yhdistämällä monitieteinen osaaminen konkreettisiksi kiertotalousratkaisuiksi.

“Jo olemassa olevien rakennusten korjaaminen ja kehittäminen, kuten laajentaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen, on ilmastoystävällisempi strategia kuin energiatehokkainkaan purkava uudisrakentaminen”, Satu Huuhka sanoo.

Hänen mukaansa ratkaisuja tarvitaan heti:

“IPCC:n mukaan päästövähennyksissä tarvitaan välittömästi vaikuttavia toimia. Olemassa olevien rakennusten käytön jatkaminen on yksi käyttökelpoisimpia keinoja, joka on jo nyt laajasti saatavilla. Näin saadaan myös ostettua aikaa vähäpäästöisempien rakennusmateriaalien kehittämiseen.”

Luonnonmateriaaleja yhteistyössä

Arkkitehdit Kristiina Kuusiluoma ja Martino De Rossi perustivat kansainvälisen arkkitehtitoimisto Collaboratorion vuonna 2016. Tavoitteena on uudistaa suomalaista rakentamiskulttuuria ja yksinkertaistaa rakennusprosesseja ilmastovaikutusten pienentämiseksi.

Suunnittelun filosofia pohjaa ajatukseen, jossa rakennuksia ei nähdä kertakäyttöisinä tuotteina vaan pitkäikäisinä ekosysteemin osina.

Nimensä mukaisesti arkkitehtitoimisto nojaa laajaan yhteistyöhön materiaalivalmistajien, tilaajien ja suunnittelijoiden kesken.

Kuusiluoman ja de Rossin työ yhdistää tutkimuksen, suunnittelun ja materiaalikokeilut kokonaisuudeksi, jossa jokainen projekti toimii myös oppimisympäristönä.

Esimerkiksi olkitalot ja massiivisavi tarjoavat konkreettisia kokeiluja, joita voidaan hyödyntää laajemmin rakennusalalla.

Kuusiluoman ja De Rossin mukaan luonnonmateriaalit ja kierrätetyt rakenteet avaavat uudenlaisen eettisen ja esteettisen mahdollisuuden rakentamisessa.

“Ne ovat terveellisiä, uudelleenkäytettäviä ja pienienergisiä – mutta ennen kaikkea ne tuovat pehmeyttä, hiljaisuutta ja inhimillisyyttä elinympäristöihimme.”

Rakentamis- ja kiinteistösektori on maailman suurin raaka-aineiden kuluttaja.

Se tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä (UNEP 2024).

Rakennussektori on myös EU:n ympäristökuormittavin ala: se tuottaa yli 30 % unionin ympäristöjalanjäljestä, 35 % jätteistä ja 5–12 % kasvihuonekaasupäästöistä (EEA 2024).

Teksti: Uusiouutisten toimitus

Kuva: Jirina Alanko. Sininen pallo -palkinnon saavat vuonna 2025 Martino De Rossi (vas.), Kristiina Kuusiluoma, Satu Huuhka, Petri Salmi ja Mikko Piitulainen.