Ravinteet pelloille vesistöjen sijaan

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Helsingin Sanomat uutisoi 22.3.2024 julkaistussa artikkelissa Suomen rannikkovesien luontokadosta, joka johtuu ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä. Ilmastonmuutos on kokoluokaltaan asia, johon on toki mahdollista vaikuttaa laajoilla muutoksilla – mutta täsmällisempiä toimia vaatii rehevöityminen. Rehevöitymistä on kannattavaa torjua päästöjen alkulähteillä, kuten maatalouden valumavesien muodostumisessa, ennen kuin siellä muodostuva ravinnekuorma pääsee vesistöihin asti.

Vesistöjen rehevöityminen tarkoittaa kasvien perustuotannon kasvua liiallisen ravinnekuormituksen seurauksena. Rehevöitymistä aiheuttavat etenkin typpi ja fosfori, joita kasvit tarvitsevatkin, mutta jotka liiallisena aiheuttavat liikakasvua. Typpiä ja fosforia leviää vesistöihin muun muassa jätevesien, maatalouden valumavesien ja laskeuman mukana.

Solution4Farming kehittää ratkaisuja

KAMK on osallisena kansainvälisessä Solution4Farming-hankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää mittausantureihin ja päätöksenteon tukijärjestelmään perustuva ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, hyödyntämällä paremmin karjan ja kasvien käyttöä lannoitteiden tuotannossa. KAMKin päässä tutkitaan maatalouden valumavesiä ja niiden hallintaa.

Kesällä 2022, osana S4F-hanketta, KAMK keräsi Kainuun ammattiopiston Seppälän kampuksella näytteitä opiston omistaman maatilan valumavesistä. Tarkoituksena oli arvioida ravinteiden huuhtoutumista pelloilta. Toimenpiteenä arvioitiin erilaisia typen ja fosforin muotoja sekä valumaveden yleistä tilaa. Kerättyä tietoa jaettiin peltoja ja maatilaa ylläpitävän Kainuun ammattiopiston kanssa, ja suunnitelmissa on käyttää niitä lisätoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Vesien valvonnan lisäksi kenttäkokeilla testattiin sivuvirroista kehitettyjen kiertotalousadsorbenttien käyttöä ammoniumtypen ja fosforin talteenotossa. Kesäkaudella 2023 Seppälän alueella pelto-ojan viereen asennettiin passiivinen suodatusyksikkö, joka oli aktiivikäytössä yhtäjaksoisesti kahden kuukauden ajan.

Näiden testien lopullinen raportti julkaistaan S4F-hankkeen loppuraportin yhteydessä, mutta näin etukäteen voidaan varmaksi todeta ainakin se, että adsorbenttien tulokset olivat hyvin lupaavia – vastaanottavien vesien ympäristökuormitusta saatiin vähennettyä jopa 60 prosenttia.

Syksyllä seminaari tuloksista

Vuoden 2023 kesällä KAMKissa testattiin S4F-hankkeen tiimoilta myös erilaisten orgaanisten mineraalilannoitteiden vaikutusta kasvien kasvuun. Lannoitteet suunniteltiin ja valmistettiin Puolassa, hankekumppaneiden toimesta. Lannoitteiden raaka-aineina käytettiin anaerobista mädätejäännöstä, biomassan lentotuhkaa ja ligniinejä.

Testit uusilla lannoitteilla jatkuvat vielä vuoden 2024 kevään ja kesän ajan. Tavoitteena on osoittaa uusien kierrätysravinneyhdistelmien tehokkuus erilaisilla ilmastovyöhykkeillä.

Projektin lopputulosten loppuseminaari järjestetään syyskuussa Kajaanissa. Suunnitelmissa on avoimia luentoja ja keskusteluja keskeisten sidosryhmien kanssa.

S4F-hanke on kansainvälinen, ERA-NET ja ICT-AGRI-rahoitteinen hanke, jossa on mukana maita ympäri Euroopan.

Hankkeen tulosten odotetaan kehittävän uusia teknologioita kiertotalouden lisäämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, luovan päätöksenteon tukijärjestelmän sekaeläintilojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, ja kehittävän hoitovaihtoehtoja maatalousjärjestelmien kiertotalouden lisäämiseksi. Lisäksi pyritään luomaan uusi kontrolloitu kasvumoduuli tukemaan kasvatuskokeita jatkossakin.

Lisätietoja Solution4Farming -hankkeesta:

Outi Laatikainen, erityisasiantuntija

p. +358 447 101 662

outi.laatikainen[a]kamk.fi

Teksti: Ella Lukkari, Viivi Vepsäläinen, Samarina Tatiana ja Outi Laatikainen, KAMK

Kuva: Kainuun Kuvapankki. KAMK tutkii maatalouden valumavesiä ja niiden hallintaa.