Remeo yhdistää älyn kiertotalouteen

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Kiertotalous tarvitsee vetureita. Suomalainen ympäristöhuoltopalveluita tarjoava Remeo Oy vastaa huutoon ja tekee kiertotaloudesta totta innovaatioiden ja tiedon avulla.

Remeo on kautta Suomen toimiva ympäristöhuoltoalan yritys, jonka toiminnan painopiste on Etelä-Suomessa. Yhtiö on tätä nykyä volyymillä mitattuna maamme toiseksi suurin tekijä ja kasvu kiihtyy: Remeo alkaa rakennuttaa mittavaa ja innovatiivista materiaalinkäsittelylaitosta Vantaalle. Älyteknologia ja datan hallinta muodostavat tulevaisuudessa entistä isomman osan yrityksen toiminnasta.

Kehitys syntyy ihmisistä Remeo työllistää yli 350 ammattilaista, joilla on vahva tahto kehittää kasvavaa yritystä ja koko kiertotalouden toimialaa.

Toimitusjohtajana vuosi sitten aloittanut Johan Mild saapui Remeoon kiinteistöpalvelualalta. Kaksi vuotta sitten taloon tullut materiaalin myynnistä vastaava johtaja Mauri Lielahti on vastuussa Vantaalle suunnitteilla olevasta laitoshankkeesta. Molemmat kehuvat kilvan tuoreita hallitusjäseniään, FCG:n toimitusjohtaja Mari Puoskaria ja Metsä Groupin investointijohtaja Timo Karista.

”Tervehdimme ilolla uutta, vahvaa osaamista ja mielenkiintoisia uusia näkökulmia. Haemme kasvua innovaatioiden kautta ja uudet hallituslaiset ovat tärkeä osa tätä strategiaa.”

Mari Puoskari aloitti hallitustyön marraskuun alussa.

”Olen siviilityössä Finnish Consulting Group Oy:n toimitusjohtaja. Kiertotalouden kanssa olen ollut tekemisissä jo opiskeluajoista lähtien – olen opiskellut kemian tekniikkaa ja tuotantotaloutta. Remeon kannalta on relevanttia, että olin nelisen vuotta Ekokemin johtoryhmässä kehittämässä strategiaa, uusia liiketoimintoja, yrityskauppoja ja kierrätysasioita. Myös kokemuksestani Pöyryn ympäristöliiketoiminnan johtajana on Remeossa hyötyä.”

Timo Karinen on ollut hallituksessa mukana kesäkuusta lähtien. Hän on tehnyt uransa monenlaisissa tehtävissä, muun muassa liiketoimintajohtajana metsäteollisuudessa. Myös kemianteollisuus kuuluu työhistoriaan.

”Remeoon tuon teollista ja investointiosaamista.”

Arvoketjun kehittäminen edellyttää yhteistyötä

Johan Mild kuvailee Remeota käytännölliseksi innovaattoriksi.

”Olemme kiertotalouden edistäjä käytännön tasolla. Keräämme jätteet ja meillä on siihen hyvä välineistö ja logistiikka. Sen jälkeen käsittelemme jätteet omissa laitoksissamme. Kun jäte menee läpi laitoksemme, siitä onkin syntynyt raaka-ainetta, jota myymme eteenpäin. Siten kiertotalous toteutuu. Remeo haluaa olla tämän prosessin kaikissa osa-alueissa mukana. Ideaalissa tilanteessa raaka-aine päätyy takaisin alkulähteelle eli asiakkaalle, jolta jäte meille saapui.”

Tästä yksi kuvaava esimerkki on Leipärinki, jossa Remeo on ollut mukana jo vuosia keräämässä leipomoista ja kaupoista ylijäämäleipää, joka toimitetaan Etanolix-laitoksiin. Siitä valmistetaan etanolia polttoaineeksi. Leipomosta  ylijäänyt leipä voi sitten päätyä takaisin leipomoon siten, että leipomon auto huristelee leivästä tehdyllä etanolipolttoaineella.

Remeon oma leipäkeräysautokin  kulkee pääkaupunkiseudulla tällaisella leipäetanolidieselillä.

Mildin kuvaama syntypaikka-ajattelu tullee kiertotaloudessa entisestään vahvistumaan lähivuosina. Lielahti korostaa koko materiaaliarvoketjun merkitystä alkaen alkuperäisen tuotteen suunnittelemisesta ja valmistamisesta sen kestävyyteen ja muuntokelpoisuuteen saakka. Hänen mukaansa materiaaliarvoketjun kehittämiseen tarvitaan myös yhä parempaa yhteistyötä. Yhteistyötä tulisi tehdä yli rajojen, yli toimialojen ja yritysten.

”Tätä pitää tukea laein ja direktiivein, mutta regulointi ei saa olla ainoa ajuri. Kiertotaloudessa on tärkeää myös sanan loppuosa. Tässä tehdään parempaa maailmaa, mutta toiminnan pitää olla samalla taloudellisesti järkevää ja kiinnostavaa. Materiaalien täytyy kiertää myös ekonomisin lainalaisuuksin. Toiminnan on myös oltava tehokasta, ennustettavaa ja mielekästä, jotta siihen halutaan investoida”, Lielahti painottaa.

Remeo kiertotalouden teknologiseksi edelläkävijäksi

Remeo on innovoinut jo vuosien ajan kiertotalouden käytännöllistä edelläkävijää, Suomen edistyksellisintä kierrätyslaitosta.

Se nähnee päivänvalon vuonna 2021. Laitos rakennetaan kiertotalouden lähipaikka-ajattelun mukaisesti Vantaalle, sillä Etelä-Suomessa sijaitsevat suurimmat kierrätysvolyymit. Vantaan kierrätyslaitoksessa eri raaka- aineet pystytään kustannustehokkaasti ajamaan kahdella linjalla ja lajittelemaan uudella teknologialla, robotiikalla ja koneälyllä.

Toinen innovaatio on äärimmäisen tehokas ja älykäs datan kerääminen ja jalostaminen asiakkaiden palvelemiseksi tuotantoprosessia optimoimalla.

”Käytämme maailmalla kokeiltuja ja toimivaksi osoitettuja tekniikoita ja teknologioita ja yhdistämme ne uudella ja ainutlaatuisella tavalla palvelemaan jätteenkäsittelyn prosesseja, ja sitä myötä asiakkaitamme. Datan avulla tiedämme jatkossa tarkkaan, mitä linjastomme kulloinkin käsittelemä materiaali sisältää. Mikään ei ole enää mutun varassa, vaan pystymme oikean datan ja siitä kertyvän datapankin varassa tekemään asioita oikein, kestävästi ja läpinäkyvästi, mikä palvelee aivan uudella tavalla asiakkaitamme ja koko ympäristöpalveluiden arvoketjua”, Lielahti kertoo.

Lielahti ja Mild kuvaavat Vantaan uuden laitoksen perustavanlaatuisen innovaation piilevän siinä, että on uskallettu ajatella uudelleen.

”Laitokseen tulee moderni, datavetoinen, sinänsä normaali tuotannollinen prosessi. Mutta me tuomme tehdasmaisen, älyteknologisen tuotantoajattelun sinne, missä sitä ei ennen ole ollut, sinne, missä lajittelu on ollut perinteisesti mekaanista. Me viemme älyteknologiaa pidemmälle kuin muut ja tuomme älyteknologian myötä jätteenkäsittelyn uuteen aikakauteen.”

REMEO OY

• Valtakunnallisesti toimiva ympäristöhuoltoalan perheyritys, jonka palveluita ovat jätehuolto, materiaalin kierrätys ja asiantuntijapalvelut. Käsitellyt materiaalit toimitetaan tarkoituksenmukaiseen jatkokäsittelyyn tai jalostukseen teollisuuden raaka-aineeksi.
• Liikevaihto: 82,9 MEUR vuonna 2018
• Omistus: Hartwall Capital
• Henkilöstö: noin 350
• Verkkosivut: remeo.fi

Teksti ja kuva: Irma Capiten. Remeo Oy:n toimitusjohtaja Johan Mild (toinen oikealta) ja materiaalin myynnistä
vastaava johtaja Mauri Lielahti (toinen vasemmalta) kehuvat kilvan tuoreita
hallitusjäseniään, FCG:n toimitusjohtaja Mari Puoskaria ja Metsä Groupin investointijohtaja
Timo Karista.