Kielletäänkö muovien käyttö? Vai pystytäänkö muoveja tuottamaan, käyttämään ja kierrättämään kestävästi? Uusi, yhteensä 100 miljoonan euron SPIRIT-ohjelma haastaa koko muovialan ratkaisemaan tätä kohtalonkysymystä.

”On elämän tai kuoleman kysymys, onnistuuko muoviteollisuus toteuttamaan isossa mittakaavassa vihreän siirtymän ja muuttumaan kestäväksi”, sanoo Borealis Polymersin ohjelmajohtaja Jari Lehtinen.

Lehtinen johtaa uutta SPIRIT-ohjelmaa, joka käynnistyi kesäkuussa ja jatkuu vuoteen 2025. Business Finland on valinnut Borealiksen sen veturiyritykseksi.

Borealis on sitoutunut satsaamaan 50 miljoonaa euroa muovien kestävyyssiirtymän vauhdittamiseen. Business Finland rahoittaa potista 40 prosenttia eli 20 miljoonaa euroa.

Lisäksi Business Finland osoittaa 50 miljoonan euron rahoitushaun ohjelmaan mukaan lähtevien kumppanitahojen ja yrityskonsortioiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteihin.

Asennetta

SPIRITin nimi kuvaa muutoksen massiivisuutta. Akronyymi tulee sanoista sustainable plastics industry transformation, eli vapaasti suomennettuna muoviteollisuuden muutos kestäväksi. Muovi on aina ollut kestävä, joustava, kevyt ja monipuolinen materiaali, mutta on muutettava tapa, jolla muovia valmistetaan, käytetään ja käytön jälkeen hyödynnetään.

SPIRIT on kuvaava nimi siitäkin syystä, että sana tarkoittaa henkeä, asennetta. Juuri sellaista tarvitaan, jos ollaan muuttamassa kokonaista teollisuussektoria.

”Ei meillä ole sellaista vääristynyttä kuvaa, että voisimme tehdä tämän yksin. Muoviteollisuuden kiertotalouden arvoketjut ovat vasta muodostumassa ja tähän tarvitaan fiksua, avointa yhteistyötä, jottei lähdetä tekemään ratkaisuja vain yhden yrityksen kannalta”, SPIRIT-ohjelman muovien kiertotalous -työpaketista vastaava Jaakko Tuomainen korostaa.

Hiili kiertoon ilmakehästä

Porvoon Kilpilahden tuotantoalueella Borealiksella on kuusi tehdasta krakkereineen. Niissä valmistetaan vuosittain yli 600 000 tonnia markkinoiden valtamuoveja eli polyeteeniä ja polypropeenia. Nämä toimivat raaka-aineena esimerkiksi muoviputkiin, pakkauksiin ja kaapelipinnoitteisiin.

Lehtinen korostaa, että ilman muovia ei olisi nykyisenlaista vesihuoltojärjestelmää, elintarviketeollisuuden logistiikkaketjuja eikä yhteiskuntien sähköistymistä saati digitalisaatiota, sillä muovia tarvitaan näihin kaikkiin. Muoviputkissa hiili varastoituu kymmeniksi, jopa sadaksi vuodeksi.

”Mutta käytämme muovien valmistuksessa fossiilisia syöttöaineita ja tuomme koko ajan lisää hiiltä ilmakehään”, Lehtinen myöntää.

Jokainen neitseellisistä raaka-aineista valmistettu muovikilo muovia aiheuttaa tuotannossa noin kahden kilon hiilidioksidipäästöt. Jos muovia ei kierrätetä, lisäksi tulevat muovituotteen käytön jälkeisen polton aiheuttamat päästöt, noin kolme kiloa hiilidioksidia yhtä muovikiloa kohden.

Porvoon Kilpilahden tuotantolaitosten päästöt ovat vuositasolla 0,5 miljoonaa tonnia, mikä tekee Borealiksesta Suomen päästökauppalistan toimijoista seitsemänneksi suurimman yrityksen.

Borealiksen tavoitteena on, että vuonna 2045 Kilpilahden tuotanto olisi hiilineutraalia, eikä krakkereiden uuneista tulisi hiilidioksidipäästöjä. Krakkerin sähköistäminen saattaisi olla yksi keino.

Uusiutuvia ja jätteitä fossiilisten sijasta

Toinen tavoite on, että vuonna 2030 Kilpilahden tuotannon syöttöaineista kolmasosa olisi uusiutuvia tai kierrätettyjä.

Tämä tarkoittaa, että noin 400 000 tonnia fossiilista syöttöainetta korvataan uusiutuvilla ja kierrätetyillä syöttöaineilla.

Borealis tuo noin miljoonaa tonnia hiilivetyjä ulkomailta Suomeen. Jos edes osa tästä pystyttäisiin tuottamaan Suomessa, merkitsisi tämä isoa liiketoimintaa. Se vaatii myös isot investoinnit.

”Itse uskon, että meillä voisi olla hyvät mahdollisuudet löytää Suomesta korvaavia aineita fossiilipohjaisille raaka-aineille esimerkiksi metsäteollisuuden jäte- ja sivuvirroista”, Lehtinen näkee.

Globaalisti muovia tuotetaan yli 300 miljoonaa tonnia vuosittain. On vaikea löytää fossiilisille korvaajaa tässä mittakaavassa, mutta tarve on sellainen, että edistysaskeleiden ottajan tie johtanee myös kansainvälisille markkinoille.

Vuosikymmenten muutos

SPIRIT-ohjelmassa on neljä työpakettia, joista ensimmäinen keskittyy juuri löytämään uusiutuvia syöttöainevaihtoehtoja nestekaasulle ja naftalle.

Toinen työpaketti tavoittelee mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen ratkaisuja, joilla muovissa oleva hiili saataisiin pysymään kierrossa. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös jätelogistiikka ja lajittelu. Näin varmistetaan kierrätysmuovin laatu.

Jaakko Tuomaisen mukaan ensisijaisesti kannattaa pidentää muovituotteen käyttöikää uudelleenkäytöllä, koska muovituotteen käyttöarvo on usein muovituotteen materiaalista arvoa tärkeämpi. Sitten kun tuote ei enää toimi käyttötarkoituksessaan, se tulee polttamisen sijaan hyödyntää materiaalina. Tähän tarvitaan jätelogistiikkaa, lajittelua ja erilaisia kierrätysteknologioita, sekä mekaanista että kemiallista kierrätystä.

Tuomainen ja Lehtinen toivovat, että SPIRITin avulla Suomeen syntyisi lisää kierrätyskapasiteettia, muun muassa kemiallista kierrätystä.

Kolmas työpaketti koskee Borealiksen omien tuotantolaitosten päästöjä.

Neljäs paketti houkuttelee mukaan muovien arvoketjun toimijoita hyvin laajasti, sillä tavoitteena on kehittää mahdollistajia, jotka tasoittavat alan tietä vihreään siirtymään. Paketti pitää sisällään toimialan regulaation, pakkausten suunnittelun kierrätettäviksi, muovituotteiden käyttöiän pidentämisen ja muut kiertotaloustoimet.

Ohjelma kohdistuu tutkimukseen, testaukseen, pilotointiin, demonstraatioihin ja teknologioiden kehittämiseen. On todennäköistä, että ohjelma poikii isoja laitosinvestointejakin, mutta ehkä rinnakkaishankkeina tai vasta pidemmällä tähtäimellä.

”Näen, että kestävyyssiirtymä tulee olemaan muoviteollisuuden isoin agenda seuraavat 20 vuotta”, Lehtinen kiteyttää.

Toistasataa yritystä kiinnostui

Suomalaistoimijoilla on selvästi kiinnostusta kestävään muoviteollisuuteen, sillä SPIRIT-ohjelman lanseeraustilaisuuteen kesäkuussa osallistui yli sata yritystä ja organisaatiota.

Mukaan ekosysteemiin pääsee ottamalla yhteyttä Borealikseen. Ekosysteemissä on mahdollista muodostaa erilaisia kumppanuusprojekteja, joille voi hakea Business Finlandin innovaatiorahoitusta. Haku veturiyritysten kumppanihankkeille järjestetään kolmesti vuodessa. Seuraava hakumääräaika on 30. syyskuuta.

Kiertotalouden muutoshankkeissa on usein todettu puolueettoman fasilitaattorin merkitys, jotta syntyisi aito, vuorovaikutteinen yhteistyöekosysteemi.

Borealiksen tukena ja ekosysteemin sparraajana toimii Spinverse.

”Luottamus on kaiken a ja o. On luotava ilmapiiri, jossa yhteistyö saadaan toimimaan, sekä innostava ja uskottava tavoite. Borealis ei ole veturi, joka vetää väkisin muita perässään. Rakennamme aitoa ekosysteemiä, johon haluamme sellaisia kumppaneita, jotka ovat valmiita oikeasti tekemään yhteistyötä ja tuomaan oman kontribuutionsa kunnianhimoiseen tavoitteeseen pääsemiseksi”, Spinversen Markku Heino sanoo.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset

Kuva: Borealis. Borealis haluaa vaihtaa fossiilisista syöttöaineista uusiutuviin ja kierrätettyihin syöttöaineisiin. SPIRIT-ohjelma etsii kumppaneita muovien kestävään kiertotalouteen.