Saloon uusi jätevoimala

12.11.2014

Ekokem Oyj sai ”kaksoisvoiton” lounaisen Suomen yhdyskuntajätteiden hyödyntämisratkaisua kilpailuttaneessa hankinnassa. Kierrätystä sisältänyt ekojalostamo-jätevoimala-konsepti jäi kisassa toiseksi.

”Nyt saatiin paras mahdollinen lopputulos kuntalaisten, ympäristön ja talouden kannalta”, tiivistää Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Immo Sundholm lounaisen Suomen jätelaitosten hankintarenkaan ratkaisun.

Ekokem Oyj voitti kilpailutuksen, joka koski yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöä vuodesta 2018 alkaen. Viiden jätelaitoksen alueella syntyvä sekalainen jäte tullaan hyödyntämään pääosin Salon Korvenmäkeen rakennettavassa uudessa jätevoimalassa. Osa jätteistä kuljetetaan poltettavaksi Riihimäelle Ekokemin jätevoimaloihin.

Turun Seudun Jätehuollolle (TSJ) ratkaisu oli helpotus. Yhtiö on joutunut viime vuosina viemään jätteitään jopa ulkomaille poltettavaksi.

”Suomessa ei ole riittävästi polttokapasiteettia. Vientiratkaisut ovat vain täydentäviä ratkaisuja. Kun Orikedon vanha voimala menee kiinni ensi vuoden alussa, jätemäärämme ovat niin suuret, että olisimme olleet vaikeuksissa ilman nyt tehtyä päätöstä”, TSJ:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä kommentoi.

”Tämä jäte ei mene ekojalostamoon”

Voittanut Ekokemin tarjoama jätteen energiakäyttövaihtoehto oli Sundholmin ja Heikkilän mukaan selvästi kokonaistaloudellisesti edullisin.

Jätevoimala on arviolta sadan miljoonan euron investointi. Ekokemille ratkaisulla on iso merkitys.

”Tämä vahvistaa edelleen Ekokemin monipaikkakuntaisuutta. Pitkällä tähtäimellä ratkaisu asettaa paineita toimintaprosesseihimme ja on hyvä ponnahduslauta jatkaa jätteenkäsittelyn kehittämistä”, Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari näkee.

Ekokem ei rakenna jätevoimalaa koko kilpailutetulle jätemäärälle, vaan aikoo kuljettaa noin 30 000 tonnia jätteistä Riihimäelle. Todennäköisesti sinne matkaavat lähellä Forssassa syntyvät LHJ:n jätteet.

”Ilman erillistä sopimusta tämä jäte ei mene ekojalostamoon. Mutta tämä jätemäärä antaa meille lisää järjestelyvaraa ohjailla jätevirtoja”, Piekkari tarkentaa.

Salon jätevoimala on jo YVAttu, mutta aikataulu on silti tiukka. Ekokem pyrkii allekirjoittamaan lopulliset sopimukset jätteen hyödyntämispalveluista ja kaukolämmön toimittamisesta vielä tämän vuoden aikana. Toteuttaminen käynnistetään välittömästi sopimusten allekirjoittamisen jälkeen.

Piekkarin mukaan voimalasta tulee samankaltainen kuin Riihimäen kakkosvoimalasta. Kokemus auttaa pysymään aikataulussa.

Salon kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi kertoo kaupungin olevan erittäin iloinen nyt tehdystä ratkaisusta.

”Tällä hetkellä kaukolämpö ostetaan Vapon omistamalta Salon Energiatuotanto Oy:ltä. Nyt energia tuotetaan biopolttoaineella ja fossiilisilla polttoaineilla. Emme ole vielä laskeneet, paljonko kasvihuonekaasupäästösäästöjä syntyy siirryttäessä jätevoimaan, mutta vaikutus tulee olemaan merkittävä”, Mannervesi arvioi.

Kriteereille kritiikkiä

Ekokem tarjosi myös kierrätystä sisältänyttä vaihtoehtoa, joka jäi kisassa toiselle sijalle. Siinä jäte olisi lajiteltu ensin ekojalostamon kaltaisessa lajittelulaitoksessa, ja osa jätteestä olisi saatu vielä tässä vaiheessa ohjattua kierrätykseen. Loppuosa olisi hyödynnetty energiana.

Ekokemin tarjoama malli oli ainoa kisaan osallistunut ratkaisu, jossa tarjottiin myös materiaalikierrätystä.

”Uskomme sekajätteen kierrätykseen, minkä osoittaa se, että olemme tekemässä investointipäätöstä rakentaa ekojalostamo Riihimäelle. Tarjosimme asiakkaalle molemmat vaihtoehdot, mutta hankintarenkaan arviointikriteerit olivat sellaiset, että energiahyödyntäminen menestyi nyt paremmin kuin materiaalikierrätysvaihtoehto”, Piekkari toteaa.

Hankinta toteutettiin kilpailullisena neuvottelumenettelynä annettujen indikatiivisten tarjousten ja käytyjen neuvottelujen perusteella. Tarjousten vertailuperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa hankinnalla oli 80% painoarvo. Laatu- ja ympäristönäkökohdat arvioitiin kierrätysasteen ja energiatehokkuuden kriteereillä, joiden molempien painoarvo oli 10%.

Hankintarengas sai kaikkiaan viisi tarjousta. Neljä painottui energiakäyttöön. Ekokemin lisäksi hyötykäyttöä tarjosivat Pori Energia Oy ja Turun Seudun Energiatuotanto Oy.

Hankintamenettelyssä mukana olleet Lassila & Tikanoja Oyj ja SITA Finland Oy eivät antaneet tarjousta.

L&T:n yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen kritisoi valittuja tarjousten vertailuperusteita ja niiden painotusta.

”Ei sellaista hankintamenettelyä olekaan, jossa voi samalla kertaa tarjota kierrätystä ja polttoa. Jos kierrätystä lisää, polttoaineen lämpöarvo putoaa”, hän huomauttaa.

”Kriteeripainotukset tarkoittivat käytännössä, ettei meillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin jättäytyä pois kisasta. Polttolaitoksen hankintaehtoihin ei voi vastata kuin tarjoamalla polttolaitosta”, Mikkonen näkee.

LHJ:n Immo Sundholm kertoo, että tarjousten vertailuperusteita pohdittiin pitkään ja tarkkaan. Apuna oli myös kansainvälinen konsultti.

”Katsoimme, että tässä tasapaino oli oikein. On tärkeää, että ratkaisu on mahdollisimman edullinen kuntalaisille.”

TSJ:n Jukka Heikkilä huomauttaa, että kierrätykselle, laatu- ja ympäristötekijöille annettiin nyt ensimmäistä kertaa kriteereissä näin suuri painoarvo.

”Tämä suosii kierrätysratkaisuja, mutta on mahdotonta valita ratkaisuja, joita ei edes tarjottu. Voittanut ratkaisu oli kokonaistaloudellisesti selkeästi paras.”

Heikkilä huomauttaa, että hintavertailussa olivat mukana myös kuljetuskustannukset.

”Kaikki saivat tarjota omia ratkaisujaan. Ratkaisu olisi voitu tehdä myös lyhyemmäksi aikaa, jos sellaisia hyviä vaihtoehtoja olisi tarjottu”, Heikkilä jatkaa.

”Ympäristöpolitiikka on epäonnistunut”

Sekä Heikkilä että Sundholm kertovat jätelaitosten pyrkivän lisäämään kierrätystä muun muassa tehokkaalla erilliskeräyksellä.

Sundholm kuitenkin huomauttaa, että vesitetty pakkausjäteasetus merkitsee vain huononnusta pakkausjätteen keräysverkostoon.

”Meidän alueellamme on yli 200 keräyspistettä, mutta pakkausjätteen tuottajavastuun myötä on arvioitu, että tämä määrä tulisi supistumaan noin 30 keräyspisteeseen. Tälläkö me nostamme Suomen kierrätysasteita? Pelkään pahasti, että jos kunnat eivät lähde paikkaamaan tuottajien verkostoa, meillä tulee olemaan paljon lasia, metallia ja kartonkia sekalaisen yhdyskuntajätteen joukossa. Kehitystrendi tulee olemaan täysin päinvastainen kuin on tarkoitettu”, Sundholm kärjistää.

L&T:n Jorma Mikkonen peräänkuuluttaa sitä, että vastuu pakkausjätteiden jätehuollosta ja kierrätyksestä todella siirtyisi aidosti tuottajille eikä jäisi kuntien harteille.

”Kierrätystavoitteet kiristyvät koko ajan. Jätevoimaloissa palaa paljon sellaista, mikä voitaisiin ohjata kierrätykseen. Paljon ratkaisisi jo polttokielto biohajoaville ja kompostoitaville jätteille ja erittäin tehokas erilliskeräys biojätteille tai vaihtoehtoisesti kiinteistökohtainen kompostointi.”

Mikkonen olisi kaivannut tilaisuutta toteuttaa Lounais-Suomeen joustavampi ja modulaarisempi ratkaisu, joka olisi mahdollistanut erilliskeräyksen tehostamisen ja kiertotalouden kierrätysvaatimuksiin pyrkimisen.

”Ei tässä voi syyllistää kuntia. Minusta tämä osoittaa enemmänkin, että meidän ympäristöpolitiikkamme on epäonnistunut. Nykyisillä ohjauskeinoilla jätteenpoltto on halvin tapa hävittää materiaalia, mutta se on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mihin olemme jätelain etusijajärjestyksessä ja kohta kiertotalouden kierrätystavoitteissa sitoutuneet.”

Hän kertoo L&T:n käyvän nyt hankintapäätöksen tarkkaan läpi ja katsovan, onko se ristiriidassa jätelain etusijajärjestyksen kanssa.

Aikooko L&T tehdä valituksen?

”Tutustumme nyt päätökseen tarkasti”, Mikkonen muotoilee.