Satamaito tekee maitotuotteita biokaasun voimin – Jätevesi osoittautui aarteeksi

Ulvilalainen meijeri korvaa fossiilista nestekaasua biokaasulla, joka on tuotettu sen omasta jätevesilietteestä.

Jätevesi on paljastunut aarteeksi Satakunnassa.

Osuuskunta Satamaito pystyy pian omien jätevesiensä avulla vähentämään Ulvilassa sijaitsevan meijerinsä kasvihuonekaasupäästöjä.

Envor Pori Oy on rakentanut Porin Veden Luotsinmäen jäte­vedenpuhdistamon kupeeseen uuden biokaasulaitoksen.

Lähes kymmenen miljoonan euron investointi kannatti: Viime elokuussa biokaasulaitos alkoi käsitellä jäte­vedenpuhdistamolla syntyvää lietettä. Laitos alkaa pyöriä täydellä kapasiteetillaan ensi kesän aikana.

Noin puolet Porin biokaasulaitoksen tuottamasta energiasta menee pian Satamaidon käyttöön. Sopimus on Envor Porin ensimmäinen kaasun toimitussopimus.

Korvaa propaania

Porin biokaasulaitos pystyy ottamaan vuosittain vastaan 24 000 tonnia lietettä. Siitä syntyy 12 000 megawattituntia energiaa, mikä vastaa yli kuudensadan omakotitalon kokonaissähkönkulutusta tai 1 200 000 litraa dieseliä liikennepolttoaineeksi muutettuna.

Satamaito ostaa tästä biokaasusta sopimuksen mukaan 5 000–6 000 megawattituntia. Määrä riittää tuottamaan noin kolmanneksen meijerin vaatimasta höyrystä.

Aiemmin Satamaito on tuottanut höyryn nestekaasulla eli propaanilla. Satamaito laajensi lämpölaitostaan kolmannella lämpökattilalla, joka alkaa nyt käydä uusiutuvan, paikallisen ja omavaraisuutta vahvistavan polttoaineen eli jätteistä tuotetun biokaasun voimin.

Jätevesi palaa takaisin

Osa Satamaidon ostamasta biokaasusta on tuotettu sillä jätevedellä, joka on syntynyt meijerillä maitotuotteiden valmistuksen yhteydessä.

”Meiltä lähtevä jätevesi päätyy lietteenä tuottamaan Envor Porin biokaasulaitoksella energiaa, joka sitten palaa takaisin tänne meijerille. Tämä ratkaisu on kiertotalouden ytimessä”, Satamaidon toimitusjohtaja Anniina Honkanen kiteyttää.

Porin biokaasulaitokselta on Ulvilan meijerille vain 14 kilometriä, joten biokaasua ei tarvitse kuljettaa kauas. Tämäkin pienentää ympäristövaikutuksia.

Envor Porin toimitusjohtaja Santeri Laine iloitsee yhteistyöstä:

”On mahtavaa, että pääsemme aloittamaan yhteistyön Satamaidon kanssa. Paikallisten tuotteiden kautta satakuntalaiset pääsevät hyötymään alueellisesta kiertotaloudesta.”

Hiilijalanjälkeä pienemmäksi

Satamaidon Anniina Honkasen mukaan biokaasuhankinta edistää meijerin hiilineutraaliustavoitetta. Laitoksen energiatehokkuutta on parannettu jo ennen biokaasusopimusta. Jäte­vedessä olevaa lämpöenergiaa on otettu talteen investoimalla vedenkierrätys- ja lämmönvaihtotekniikkaan.

Meijerin sähkö tulee jo kokonaan uusiutuvista energialähteistä.

Honkanen korostaa, että meijerin päästöt ovat vain yksi osa hiilijalan­jälkilaskentaa. Myös logistiikasta ja kuljetuksista aiheutuu päästöjä, samoin maataloudesta.

”Nämä ratkaisut eivät ole pelkästään meidän käsissämme, mutta maatiloilla on jo paljon tekeillä hiilineutraalisuuden edistämiseksi, kuten ympärivuotista nurmiviljelyä pelloilla, lannankäsittelyyn liittyviä asioita sekä hiiltä maaperään sitovia ratkaisuja.”

Kuljetukset biokaasulla?

Lietteestä tuotettu biokaasu pystyisi periaatteessa liikuttamaan myös meijerin valmistamien maitotuotteiden kuljetuksia, jos logistiikassa olisi käytettävissä biokaasuautoja.

”Olisi ihan optimaalista, jos meidän logistiikkakuljetukset käyttäisivät biokaasua”, Honkanen toivoo.

Kalustohankinnat saattavat pian tulla ajankohtaisiksi kuljetusyrittäjille. Diesel on kallista. Samaan aikaan biokaasun tankkausasemaverkosto vahvistuu.

Envor Pori avasi maalis-huhtikuun vaihteessa Valtatie 8:n varteen Porin pohjoiskulmaan uuden biokaasun tankkausaseman, joka soveltuu sekä henkilöautoille että raskaalle kalustolle.

Envor laskee, että Porin Veden puhdistamolietteen tuotteistus biokaasuksi saa aikaan kaikkiaan kolmen miljoonan kilon päästövähenemän.

Lannoitepulaa lievittämään

Jäteveden ja siitä tuotetun biokaasun hyvät vaikutukset eivät rajoitu vain meijerin ja logistiikkavaiheen ilmasto­työmahdollisuuksiin vaan ulottuvat myös maatiloille.

Satamaidon sopimuskumppaneina toimivat sopimusmaatilat sekä seudun muut maatilat pystyvät pian lannoittamaan peltojaan jätevesilietteestä jalostetuilla kierrätysravinteilla.

Kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden kysyntä on kasvanut sodan vuoksi, sillä teollisten lannoitteiden hinnat ovat yli kolminkertaistuneet ja niissä on saatavuusongelmia.

”Jotkut viljanostajat ja myllyt ovat aiemmin ilmoittaneet, etteivät osta puhdistamoperäisellä lannoitteella saman kasvukauden aikana viljeltyä viljaa. Oma mielipiteeni on, että huoltovarmuuden nimissä myllyt voisivat tulla vastaan niin, että löydettäisiin ratkaisu. Ukrainan tilanne tulee aiheuttamaan pulaa viljasta ja toisaalta lannoitteiden hinnat ovat räjähtäneet niin, että viljelijöiden on pakko hakea vaihtoehtoja”, Santeri Laine korostaa.

Ravinneyhteistyötä

Envor Pori tuottaa biokaasulaitoksellaan linkokuivattua mädätysjäännöstä noin 12 000 tonnia vuosittain sekä noin kolme ja puoli tonnia typpikonsentraattia. Yhtiö aikoo hakea molemmille Laatulannoite-sertifikaattia.

Porin korkeakuormitteisessa reaktorissa syöttömateriaalin kuiva-­aineprosentti on korkea, 18 prosenttia. Näin saadaan kuivattu mädäte ja typpikonsentraatti ulos ravinnepitoisempina, mikä tekee tuotteista viljelijöille houkuttelevia, koska ei tarvitse kuljettaa niin paljon vettä. Hygienisointi toteutuu termofiilisessä prosessissa.

”Meidän kaikki kierrätyslannoitteet on jo myyty. Toimitamme niitä lähimaatiloille noin 50 kilometrin säteellä. Tulemme varmasti käyttämään tätä lannoitetta myös Satamaidon sopimustiloilla”, Envor Groupin hallituksen puheenjohtaja Mika Laine kertoo.

Hän kehuu Prizztechin ja muiden alueen toimijoiden pitkää yhteistyötä biokaasualan kehittämisessä. Satakunnan seudun biokaasulaitosten ravinteille on löydetty hyviä käyttökohteita yhdessä tehdyssä selvityksessä.

Suomessa hallitus tavoittelee biokaasuntuotannon nelinkertaistamista. Mika Laine näkee, että Ukrainan tilanne tulee vauhdittamaan biokaasualan kehitystä:

”Olemme uskoneet biokaasutukseen jo pitkään ja olleet pioneereja alalla. Nyt näyttää, että se, minkä varaan olemme investoineet, kantaa entistä paremmin, ja biokaasuala saa buustia. On surullista, että vaadittiin sodan kaltainen kriisi, jotta toimenpiteet lähtevät oikeasti konkretisoitumaan.”

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Envor Pori. Uusi biokaasulaitos auttaa Satamaitoa korvaamaan Ulvilan meijerillä höyryn tuotannossa tarvittavaa nestekaasua lähituotetulla biokaasulla. Meijerillä maitotuotteiden valmistuksessa syntyneet jätevedet tuottavat yhteistyökumppaneiden avulla lopulta energiaa meijerin käyttöön – paikallista kiertotaloutta parhaimmillaan.