Selvitys: Kiertotalous voisi vahvistaa Suomen kriisinsietokykyä

Mitä vähemmän luonnonvaroja, laitteita ja energiaa tarvitaan yhteiskunnan toimintojen tuottamiseksi ja varmistamiseksi, sitä valmiimpi yhteiskunta on kohtaamaan erilaisia kriisejä.

Tänään (29.5.24) julkaistussa raportissa on ensimmäistä kertaa analysoitu Suomen kontekstissa kiertotaloussiirtymän dynamiikkaa ja vaikutuksia kokonaisturvallisuudelle.

Raportin mukaan kiertotalous on positiivinen mahdollisuus kokonaisturvallisuuden näkökulmasta mutta siirtymässä onnistuminen edellyttää aktiivista, sektorirajat ylittävää yhteistyötä.

Huomiota kokonaisturvallisuuteen

Teknologioiden kiertotalous osana Suomen kokonaisturvallisuuden kehittämistä ja hallintaa – hankkeessa tavoitteena oli analysoida teknologioiden kiertotalouden mahdollisuuksia osana Suomen kokonaisturvallisuuden tukemista.

Hankkeen toteuttivat yhdessä Ramboll Finland Oy, Demos Helsinki ja Ulkopoliittinen instituutti.

Selvityksessä keskityttiin kiertotalouden mahdollisuuksiin huoltovarmuuden ja kansallisen kriisinkestävyyden lisääjänä sekä kiertotalouden toimintaperiaatteiden toteuttamisen ongelmiin ja haasteisiin.

Suomen varautuminen perustuu koko yhteiskuntaa osallistavaan kokonaisturvallisuuden malliin.

Selvityksen pohjalta voidaan sanoa, että kiertotalous tuo mukanaan useita kokonaisturvallisuudelle positiivisia rakenteellisia muutoksia.

Kiertotalouden toimintamallit voivat kasvattaa kriisinkestävyyttä. Teknologioiden osalta tämä edellyttää sekä kansallisia että kansainvälisiä muutoksia vakiintuneisiin toimintamalleihin ja markkinoihin.

Globaalit arvoketjut haaste

Siirtymässä onnistuminen edellyttää teknologioiden kiertotalouden aktiivista edistämistä yli hallinnon ja sektorirajojen.

Haasteita kiertotalouden kehitykselle ovat teknologiakehityksen nopeus sekä nykyiset globaalit toimitus- ja arvoketjut, jotka eivät tällä hetkellä kannusta toimijoita valmistamaan, ylläpitämään tai kierrättämään laitteita kiertotalouden ja kokonaisturvallisuuden periaatteiden mukaisesti.

Tuotekierron pidentyminen vaatii myös tuotetietojen kierron pidentymistä ja kierron entistä tarkempaa koordinoimista. Tämä tarkoittaa kansainvälisten tuotantoketjujen informaatiotiheyden ja verkkoriippuvuuden lisääntymistä.

Toteutuuko markkinaehtoisesti?

Kokonaisturvallisuuden kannalta onkin tärkeää selvittää, onko teknologisten laitteiden kiertotaloudelle tunnistettavissa selkeä kaupallinen intressi, joka toteutuu markkinaehtoisesti ilman valtion kannusteita.

Tällöin julkisen hallinnon rooli on taata reilu kilpailu.

Mikäli kaupallisia kannusteita ei ole, mutta kiertotalouden toimintamallia halutaan kehittää, vaaditaan hallinnolta konkreettisia satsauksia.

Lisäksi teknologioiden kiertotalouden edistäminen edellyttää sääntelyn kehittämistä, laatustandardeista huolehtimista ja tiedonjakamista niiden toimijoiden kesken, joiden toivotaan osallistuvan kehittämiseen.

Kuva: Elina Saarinen. Globaalit toimitusketjut eivät nyt kannusta kierrättämään laitteita ja materiaaleja.