Skenaariotyö: Kiertotalous kasvattaa BKT:tä

Kuva: Valtioneuvosto. Arvion mukaan BKT:n kasvu näyttää olevan aavistuksen isompaa kiertotaloustoimien vaikutuksesta, etenkin kun kaikkia potentiaalisia kiertotalousliiketoimintamallien vaikutuksia ei ole pystytty mallintamaan.
Facebooktwitterlinkedin

Kiertotalous vahvistaisi Suomen talouskasvua, vähentäisi päästöjä ja pienentäisi raaka-aineiden kulutusta.

Näin voi tiivistää marraskuun lopussa julkaistut tutkimustulokset.

Suomen ympäristökeskuksen johtama tutkimuskonsortio tutki luonnonvarojen käyttöä erilaisissa skenaarioissa.

Tulosten mukaan kiertotaloudella on hyvät mahdollisuudet taittaa luonnonvarojen kulutuksen kasvu ja edistää samalla ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämä voidaan tehdä niin, että samalla bruttokansantuote kasvaa nopeammin kuin jos kiertotalouden toimenpiteitä ei otettaisi käyttöön.

”Tutkimus osoittaa, että siirtymä vähähiiliseen kiertotalousyhteiskuntaan on tehtävissä taloutta vahvistaen”, sanoo professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Tavoitteista jäädään

Suomen tavoite on kaksinkertaistaa resurssien tuottavuus vuoteen 2035 mennessä vuoden 2015 tasosta. Skenaariotyön perusteella tavoite jää saavuttamatta, vaikka raaka-aineiden kulutuksessa ja BKT:n kehityksessä tapahtuukin hienoista irtikytkentää.

Kiertotaloustoimista huolimatta Suomen kansantalous on jatkossakin hyvin materiaali-intensiivinen. Siten Suomi jää kauas jälkeen myös EU:n keskiarvosta kaikissa arvioiduissa skenaarioissa.

”Rakentaminen edellyttää suuria raaka-ainemääriä myös tulevaisuudessa eikä teollisuuden jalostusarvo mallinnuksessa arvioiduilla toimilla nouse tarpeeksi rivakasti”, kommentoi erikoistutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Ainutlaatuisen laaja työ

Kiertotalouden tueksi tarvitaan nyt ohjauskeinoja.

Skenaariotyö on ainutlaatuisen laaja. Työ tukee kiertotalouden green deal -prosessia.

Näin laajaa kiertotalousarviointia ei ole aikaisemmin toteutettu Suomessa, eikä maailmallakaan. Skenaariotyöllä kuvataan ja arvioidaan ensimmäistä kertaa eri toimijoiden mahdollisuutta toteuttaa laaja-alaista kiertotaloussiirtymää ja sen vaikutuksia kansantalouteen ja ympäristöön vuonna 2035.

Tiedot perustuvat Suomen materiaalivirta-analyysi ja luonnonvarojen käytön skenaariotyö kiertotaloussopimuksen tueksi (MaViSkene) -hankkeen tutkimukseen. Hanketta johtaa Suomen ympäristökeskus (Syke). Toteuttajina Syken lisäksi ovat Geologian tutkimuskeskus (GTK), Luonnonvarakeskus (Luke), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Tilastokeskus ja Aalto-yliopisto. Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Syke, GTK ja Luonnonvarakeskus.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Valtioneuvosto. Arvion mukaan BKT:n kasvu näyttää olevan aavistuksen isompaa kiertotaloustoimien vaikutuksesta, etenkin kun kaikkia potentiaalisia kiertotalousliiketoimintamallien vaikutuksia ei ole pystytty mallintamaan.

Facebooktwitterlinkedin