Sulamisvesien käsittelyketjulla helpotusta vesien ja maaperän kuormitukseen

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Vaikka hulevesien hallintaan on alettu viime vuosina kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, lumen sulamisvesien käsittely on edelleen vähäistä – jopa meillä täällä Suomessa, jossa sulamisvedet ovat miltei poikkeuksetta jokakeväinen ilmiö.

Lumenläjitysalueilla sulamisvesien mukana vesistöihin ja maaperään kulkeutuu ravinteita, kiintoainesta, suoloja sekä muita epäpuhtauksia ja roskia, jotka voivat heikentää vedenlaatua ja maaperän tilaa. Talvien muuttuminen aiempaa vaihtelevammiksi ja toistuvat sulamis-jäätymis-syklit korostavat tarvetta kehittää lumen sulamisvesien hallintaa.

Luontopohjaisesta ratkaisusta apua sulamisvesien hallintaan

Kajaanissa Pyykönpuron noin 11 000 m² suuruisella läjitysalueella käsitellään vuosittain keskimäärin 30 000–50 000 kuutiometriä lunta.

Läjityspaikan sulamisvedet johdettiin aiemmin käsittelemättöminä viereiseen puroon, mikä näkyi vedenlaadussa erityisesti kohonneina ravinnepitoisuuksina, sameutena ja orgaanisena kuormituksena, etenkin kevään sulamiskausien aikana.

Syksyllä 2025 läjityspaikalle toteutettiin Horisontti Eurooppa -rahoitteisessa URBREATH-hankkeessa luontopohjainen lumen sulamisvesien käsittelyratkaisu. Järjestelmä perustuu hallittuun ja vaiheittaiseen käsittelyketjuun, joka sisältää sulamisvesien keräyksen, esikäsittelyn, suodatuksen, imeytymisen ja hallitun purun.

Sulamisvedet ohjataan ojien, matalien painanteiden ja tasausalueiden kautta keskitettyyn käsittelyjärjestelmään. Tämä korvaa aiemman hallitsemattoman valunnan selkeästi määritellyllä virtausreitillä.

Esikäsittelyvaihessa laskeutusallas ja karkeasuodatuselementit poistavat vedestä roskia, jätettä ja karkeaa kiintoainesta ennen hienojakoisempia käsittelyvaiheita. Laskeutusallas on suunniteltu helposti tyhjennettäväksi.

Järjestelmän ydin on biosuodatukseen perustuva luontopohjainen ratkaisu, jossa vesi johdetaan biosuodatusaltaan ja hiekka–sorasuodatinrakenteen läpi. Tässä vaiheessa on tarkoitus pidättää hienojakoista kiintoainesta sekä vähentää muun muassa natriumin ja kloridin, raskasmetallien sekä ravinteiden määriä vedessä. Tarkoitus on myös tasata virtaamia ja pienentää purkuhuippuja.

Poikkeukselliset sääolosuhteet näkyvät tuloksissa

Ensimmäiset havainnot keväällä 2026 viittaavat siihen, ettei vedenlaadussa ole vielä tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Kainuulle poikkeukselliset sääolosuhteet, eli vähäluminen talvi ja lumen tavanomaista aikaisempi, todella nopea sulaminen vaikuttivat mahdollisesti järjestelmän toimintaan.

Järjestelmä näyttää pystyvän vähentämään osan haitta-aineista, mutta kokonaisvaikutus vedenlaatuun jää toistaiseksi rajalliseksi, ja todellisen vaikuttavuuden selvittäminen edellyttää vielä jatkoseurantaa. Tästä syystä seurantakampanjaa on suunniteltu tulevalle kesälle; erityisesti vedenlaadun seuranta myrskytapahtumien aikana antaa kattavampaa tietoa ratkaisun toimivuudesta.

URBREATH-hankkeessa toteutetaan erilaisia luontopohjaisia ratkaisuja yhdeksässä Euroopan kaupungissa. Tavoitteena on tunnistaa ratkaisuja, jotka auttavat kaupunkeja sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Suomesta hankkeessa ovat mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kajaanin kaupunki.

Teksti: Henna-Mari Laurila, Ella Lukkari

Kuva: Kajaanin kaupunki. Kajaanin Pyykönpuron läjitysalueella lumien sulamisvedet käsitellään luontopohjaisilla ratkaisuilla.