Kuppi kahvia, pala suklaata, jauhelihakastike: Suomalaisten kulutustottumukset tuhoavat metsää kaukana tropiikissa

Monen suomalaisen aamu alkaa kupillisella kahvia. Keittiön pöytä on ehkä trooppista kokopuuta, parketti voi olla peräisin Indonesiasta. Kahvinkeitin on tilattu verkkokaupasta paketoituna kartonkiin.

Hurautamme autolla töihin. Auton renkaissa voi olla indonesialaista luonnonkumia. Sitä voi löytyä myös kenkiemme pohjista.

Lounasruokana voi olla brasilialaista naudanlihasuikalekastiketta tai soijarehulla kasvatettua broilerinlihaa. Sipaisemme leivälle margariinia, jossa on palmuöljyä. Hörppäämme kyytipojaksi virvoitusjuomaa, joka on makeutettu Amazonilla kasvatetulla sokieruo’olla. Iltapäiväkahvin kylkiäisenä saatamme nauttia jotakin makeaa ja suklaista. Kaakaopapu on matkannut pöytäämme pitkän ja monimutkaisen matkan Euroopan kautta Afrikasta.

Suomalaisten arkiset kulutustottumukset voivat tietämättämme uhata luonnonympäristöjä trooppisissa maissa.

Kahvi, puu- ja paperituotteet, rehusoija ja kaakao ovat neljä riskialtteinta tuotetta kiihdyttämään metsien ja muiden luonnonympäristöjen katoa.

Seuraavaksi suurin metsäkatoriski on trooppisista maista tuodulla ruokosokerilla, luonnonkumilla, naudanlihalla ja palmuöljyllä.

Suomalaisen metsäkatojalanjälki on laskettu

WWF Suomi on julkaissut raportin, jonka mukaan länsimaisten ihmisten kulutustottumukset vaarantavat tropiikin ekosysteemejä tavallisten kulutushyödykkeiden kulutuksen epäsuorien ja suorien vaikutusten kautta.

Esimerkiksi sademetsää joudutaan raivaamaan viljelysmaaksi tai puuplantaasien ja karjalaitumien tieltä.

Metsäkadosta ja maankäytön muutoksista syntyy luontokadon lisäksi merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Hiilivarastot- ja nielut häviävät.

Suomeen tuotavien maa- ja metsätaloustuotteiden osalta korkean metsäkatoriskin maita ovat Brasilia, Indonesia, Honduras, Paraguay sekä Norsunluurannikko.

WWF Suomen raportti pohjautuu muun muassa Gaia Consultingin tekemiin selvityksiin. Raportti on arvioinut laskennallisesti, minkälaisia trooppisia metsäkatoriskejä suomalaisten kulutuksesta minimissään aiheutuu.

Tutkijat ovat selvittäneet kahdeksan riskituotteen alkuperää, tuotantoketjuja ja vaikutuksia tuotantomaan ekosysteemeihin ja metsiin. Riskituotteina tutkittiin kaakaota, kahvia, luonnonkumia, naudanlihaa, palmuöljyä, puu- ja paperituotteita, soijaa ja sokeriruokoa.

Kymmenessä vuodessa nämä suomalaisten käyttämät kulutustuotteet ovat aiheuttaneet metsäkatoriskin, joka vastaa 29 000 jalkapallokentällistä metsää, yhteensä noin 17 550 hehtaaria. Selvitys tarkasteli vuosia 2007–2017.

Selvityksen tekijät huomauttavat, että jäljittämistä vaikeuttavat tilastoinnin haasteet ja se, että riskihyödykkeitä tuodaan Suomeen myös muista kuin alkuperämaista. Voidaankin olettaa, että todellisuudessa suomalaisten vaikutukset metsäkatoon ovat vieläkin suuremmat.

Länsimaat arvoketjun päässä

Suomalaisen kulutuksen metsäkatoriski on hieman EU:n keskiarvoa matalampi, kun riskiä tarkastellaan per henkilö. Vaikka Suomi sijoittuu keskiarvon alle, suomalaiset toimijat ovat kuitenkin vahvasti kytkeytyneitä globaaleihin kulutus- ja tuotantoketjuihin.

Vuonna 2017 EU vastasi 16 prosentista kansainvälisen kaupan aiheuttamasta trooppisesta metsäkadosta ja oli toiseksi merkittävin metsäkatoa aiheuttava toimija Kiinan jälkeen.

“Länsimaissa tapahtuva kulutus on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä syistä metsäkadon taustalla. Viljelysmaan, puuplantaasien ja karjalaituminen leviäminen aiheuttaa suurimman osan metsien ja muiden luonnonympäristöjen häviämisestä ja pirstoutumisesta tropiikin tuotantomaissa”, kertoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.

“Tarvitsemme lisää kattavaa ja julkista tietoa tuontituotteiden arvoketjuista ja alkuperästä. Voidaankin olettaa, että todellisuudessa suomalaisen kulutuksen vaikutukset metsäkatoon ja luonnon köyhtymiseen ovat suuremmat kuin saatavilla olevan tiedon valossa voidaan laskea”, Kaukonen sanoo.

Metsäkatolaki apuun?

Raportti tarjoaa myös toimia, joita päättäjät, yritykset, rahoittajat ja tavalliset suomalaiset voivat tehdä pienentääkseen kulutuksen metsäkatoriskejä.

Tärkeintä olisi vähentää globaalia ylikulutusta ja muuttaa tuotantotapoja ympäristöllisesti kestävämmiksi. Tätä voisi edistää säätelyllä ja lainsäädännöllä.

EU:ssa on juuri valmisteilla metsäkatolaki. Laki kieltäisi metsäkatoa ja muiden luonnonympäristöjen tuhoa sekä ihmisoikeusloukkauksia aiheuttaneiden tuotteiden myynnin EU:ssa. Laki on paraikaa kommentoitavana jäsenmaissa.

WWF toivoo, että kotimaiset päättäjät kannattaisivat lakia. WWF:n mukaan päättäjien on edistettävä myös muuta sääntelyä, toimenpiteitä ja kansainvälistä politiikkaa, joka puuttuu ylikulutukseen, luonnon köyhtymiseen ja ilmastonmuutokseen.

Vastuullinen yritys pystyy jäljittämään raaka-aineidensa alkuperän aina tuotantoalueelle saakka ja valitsee ekologisesti ja sosiaalisesti tuotettuja raaka-aineita. Tarvitaan myös lisää tietoa ja avoimuutta tuotteiden arvoketjuista ja alkuperästä.

Vastuullinen rahoittaja sisällyttää metsäkatoriskin ja biodiversiteettivaikutusten arvioinnin kaikkiin rahoituspäätöksiinsä.

Kuppiin vastuullista kahvia

Kuluttaja puolestaan voi suosia kestävästi tuotettuja ja vastuullisuussertifioituja tuotteita sekä vaihtaa liha-aterian arjessa kasvispohjaiseen vaihtoehtoon.

Suomalainen voi myös valita vastuullisesti tuotettua kahvia. Suurimmista päivittäistavaraketjuistakin saa kahvia, joka täyttää Rainforest Alliance Certificationin, UTZ:n tai Reilun Kaupan sertifiointikriteerit.

Suomessa on kuitenkin yhä myynnissä kahvia, jonka alkuperästä tai vastuullisuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Sertifointikaan ei ole aina tae siitä, ettei kahvintuotanto ole aiheuttanut suoraan tai välillisesti luontokatoa.

Kuva: Adobestock. Metsää hakataan ja poltetaan Brasiliassa palmuöljyplantaasin tieltä.