Suomesta kestävän muodin kärkimaa!

Uusi Finix-tutkimuskonsortio on vastaisku resursseja kuluttavalle, ympäristöä pilaavalle ja sosiaalisia ongelmia aiheuttavalle globaalille pikamuodille. Tavoitteena on tehdä Suomesta vastuullisten ja kestävien tekstiiliekosysteemien johtava maa.

Elina Saarinen

”Painotamme luovaa, systeemistä lähestymistapaa tekstiilien tulevaisuuteen. Finix-hankkeessa pyrimme yritysten, kansalaisjärjestöjen, kuluttajien, tutkijoiden ja julkisen sektorin kanssa edistämään systeemistä muutosta ja tekemään Suomesta kestävän muodin kärkimaa”, kutsuu konsortion johtaja, Aalto-yliopiston professori Minna Halme hankkeen käynnistysseminaarissa, joka pidettiin 23. maaliskuuta verkkoyhteydellä.

Ekosysteemien siemen

Finix-konsortion tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto. Finix-konsortion avaintutkimusaloja ovat uudet kestävät materiaalit, digitaaliset innovaatiot (esimerkiksi tekstiilien jäljitettävyyteen), ekologiset tekstiilien elinkaaren huomioivat suunnittelustrategiat, kiertotalouden ja pitkäkestoisuuden liiketoimintamallit sekä kestävyysvaikutukset.

Suomesta löytyy jo osaamista kaikilta näiltä osa-alueilta.

”Finix-hankkeen visiona on, että toimijajoukosta löytyisi alusta tai siemen tulevaisuuden ekosysteemeille, jotka perustuisivat kiertotalouden pääperiaatteeseen eli suljettuun kiertoon”, sanoo Aalto-kauppakorkeakoulun johtamisen apulaisprofessori Samuli Patala.

Tutkijat selvittävät nyt, miten toimijat löytävät toisensa ja miten ekosysteemejä voidaan koordinoida kokonaisuutena. Millaisia uusia tietojärjestelmiä, standardeja tai muita työkaluja ekosysteemien syntymiseen ja koordinointiin tarvitaan?

”Tulevaisuuden ekosysteemissä käytetty tekstiilimateriaali kerättäisiin talteen ja hyödynnettäisiin. Tätä tukisivat jäljitettävyys ja lainsäädäntö. Uudet kuvantamisteknologiat ja prosessit mahdollistaisivat sen, että kierrätysmateriaalit pystyttäisiin hyödyntämään kestävästi. Tuotteet suunniteltaisiin ja valmistettaisiin pitkäikäisiksi ja kierrätettäviksi. Tekstiilituotteiden myynnin rinnalle syntyisi uusia jakamisen ja vuokraamisen bisnesmalleja. Kuluttajilla olisi paljon tietoa tukemaan kestäviä ostopäätöksiä”, Patala antaa esimerkkejä.

Kiertotaloudessa tekstiiliteollisuus voisi hyödyntää vaikkapa maa- ja metsätalouden sivuvirtoja.

Kutsu kaikille

Tällä hetkellä tutkimuskonsortio yhdistää jo 10 tutkimusorganisaatiota, toistakymmentä kumppaniyritystä ja -organisaatiota, kansainvälistä akateemista organisaatiokenttää sekä suuren joukon materiaali- ja teknologiaosaajia, tekstiilisuunnittelijoita, kestävyystieteilijöitä, digitaalisuuden ammattilaisia, lainsäädäntöasiantuntijoita sekä viestijöitä.

Kumppaniorganisaatioissa ovat edustettuina niin tekstiiliteollisuus kuin kansainväliset vaateketjutkin, sekä lisäksi metsäteollisuus, kansalaisjärjestöt, eettinen kauppa, innovoivat start-up-yritykset ja valtion- ja ympäristöhallinnon sektorit. Verkostoon pääsee yhä mukaan.

Resurssienkulutus saatava kuriin

Tekstiiliteollisuus aiheuttaa jo 10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Se on vastuussa myös 16 prosentista torjunta-aineiden käytöstä, 20 prosentista jätevesipäästöistä sekä 35 prosentista vesistöjen mikromuoveista. Yhden vaatekilon tuotantoon kuluu kolme kiloa kemikaaleja.

Vaateteollisuus on keskittynyt halvan tuotannon maihin, joissa työ tapahtuu tekijöilleen vaarallisissa olosuhteissa, usein elämiseen riittämättömällä palkalla, ja pilaa lisäksi ympäristöä.

Vaatekuitujen tuotantomäärät ovat nelinkertaistuneet 40 vuodessa.

”Tuoreen Earth logic -raportin mukaan tekstiiliteollisuuden täytyisi leikata raaka-aineiden käyttöään 75 prosenttia, jos huomioidaan maapallon resurssit. On saatava aikaan suljettuja kiertoja ja siirryttävä nykyistä harkitumpaan kuluttamiseen”, sanoo muotia tutkiva professori Kirsi Niinimäki Aallolta.

Tämä edellyttää vaatteen pidempää käyttöikää, parempaa laatua sekä uudenlaisia bisnesmalleja ja palveluja kuten vaatevuokrausta.

”Finix puhuu tuotteen elinkaaren hallinnasta. On saatava tietoa koko hankintaketjusta, tuotteen laadusta sekä materiaali- ja kemikaalisisällöistä”, Niinimäki sanoo.

Kuvat: Finix-hanke ja Scanstockphoto. Kuten Feeniks-lintu nousee tuhkasta, myös suomalaista tekstiiliteollisuutta usutetaan uuteen kukoistukseen.