Suomi menestyi jälleen EU:n hankehaussa: Tammikuussa käynnistyy 20 miljoonan euron hanke muovien kiertotalouteen

Muovien kiertotalous saa merkittävän tuen. Suomessa käynnistyy tammikuussa 2023 seitsenvuotinen, laaja yhteistyöhanke PlastLIFE SIP. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) luotsaaman hankkeen kokonaisbudjetti on 20 miljoonaa euroa.

Enintään 60 prosenttia hankerahoituksesta tulee EU:n LIFE-ohjelmalta. Loppuosuus tulee osallistujilta tai muista kansallisista rahoituslähteistä.

Kierrätysmuoveja hyödyntämään

PlastLIFE-hankkeen tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Itse hanke alkaa tammikuussa 2023 ja kestää seitsemän vuotta, vuoden 2029 loppuun saakka.

Hanke kokoaa laajan toimijajoukon kehittämään yhdessä keinoja muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen, roskaantumisen ja turhan kulutuksen vähentämiseksi, muovijätteen kierrätyksen tehostamiseksi, kierrätysmuovien hyödyntämisen sekä muoveja korvaavien materiaalien ja ratkaisujen löytämiseksi sekä haitallisten aineiden analytiikan ja riskinarvioinnin kehittämiseksi.

Kattava verkosto

Konsortiossa on mukana tahoja ympäri Suomea, joten toimijat voivat löytää erilaisiin ympäristöihin sopivia ratkaisuja.

Hankkeessa ovat mukana SYKEn ja ympäristöministeriön lisäksi Aalto-yliopisto, Helsingin kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kuljetusliike Vaahterinen Oy, LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke), LUT-yliopisto, Muovipoli Oy, Oy Orthex Finland Ab, Pidä Saaristo Siistinä ry, Plastone Oy, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sekä Turun yliopiston Brahea-keskus.

Konsortio tekee yhteistyötä kansallisista muovitoimijoista koostuvan Suomen muovitiekarttaverkoston sekä yritysten, kuntien, partiolaisten, kirkon nuorisotyön, Itämeri-viestijöiden, koulujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa muoviin liittyvien haasteiden selättämiseksi ja ratkaisumahdollisuuksien viemiseksi kaikkien suomalaisten tietoisuuteen ja toimintaan. Tiedossa on esimerkiksi koko maan kattavia kampanjoita roskaantumisen vähentämiseksi.

PlastLIFE haluaa saada myös Suomen muut muovihankkeet saman pöydän ääreen päällekkäisen työn välttämiseksi ja yhteisten tavoitteiden edistämiseksi.

”PlastLIFE-hankkeen ja sen tulosten halutaan näkyvän ja vaikuttavan laajasti joka puolella Suomea. Yhteistyöstä saadaan voimaa viedä konkreettisesti eteenpäin muovien kestävää kiertotaloutta”, hankkeen vetäjä, erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Suomella hyvä tulostaso LIFE-hakemuksissa

Suomen ympäristökeskus on menestynyt hyvin EU:n strategisten LIFE-hankkeiden rahoituksen saamisessa.

SYKE vetää käynnissä olevia Circwaste- ja Canemure-hankkeita ja on mukana Biodiversea-hankkeessa.

Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto arvelee Suomen hyvän menestymisen rahoituksen saamiseksi johtuvan osaltaan siitä, että Suomi on ollut varhaisessa vaiheessa liikkeellä muovien kierrätyksen ja ylipäätään kiertotalouden kehittämisessä.

Toisaalta muutos on haastava, ja tavoitteisiin on vielä reilusti matkaa. Työ on pitkäjänteistä ja siihen on saatu mukaan kaikki keskeiset toimijat ja tahot. Suomi laati oman kansallisen muovitiekarttansa jo vuonna 2018.

”Muovitiekartta on juuri päivitetty ja sen tavoitteita ja toimia on tarkennettu. Pyrkimyksenä on edistää muutosta koko muovien arvoketjussa, mikä on välttämätöntä muovin kiertotalouden vauhdittamisessa”, Saarnilehto korostaa.

Helena Dahlbo näkee, että Suomessa on muovitiekarttatyön myötä saatu puhallettua hyvä yhdessä tekemisen henki toimijoiden keskuuteen.

”Innostusta ja halua tarttua haasteisiin löytyy, ja ideoita ratkaisumahdollisuuksiksi syntyy, kun eri alojen ihmiset kohtaavat.”