Talouskasvu maksaa kalliisti luonnolle

Maailman villieläinpopulaatiot kutistuvat hälyttävää vauhtia.

WWF:n Living Planet 2020 -raportti varoittaa, että populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 68 prosenttia alle 50 vuodessa, 1970-luvulta vuoteen 2016. Etelä-Amerikassa pudotus oli jopa 94 prosenttia.

Raportti arvoi lähes 4 400 selkärankaisen villieläinlajin yli 20 000 populaatiota eri puolilla maapalloa. Seurannassa on nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja. Raportti tuo esiin myös huolen kasvilajien, hyönteisten ja maaperän mikro-organismien tilasta.

Raportti osoittaa, että ihmiskunta on jo pitkään hyödyntänyt luontoa yli sen kantokyvyn. Nyt luonnon monimuotoisuus on tuhoutumisen partaalla.

Talous kasvoi, samoin ekologinen jalanjälki

”Toisen maailmansodan jälkeinen globaali talouskasvu on toiminut ajurina ihmiskunnan nopeassa kehityksessä. Tällä on kuitenkin ollut kallis hinta. Kehitys on vaarantanut luonnon elämää ylläpitävät järjestelmät”, raportti toteaa.

Samalla, kun bruttokansantuote on nelinkertaistunut 1970-luvulta, ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on kasvanut 173 prosenttia 1960-luvulta.

Ekologinen jalanjälki – joka sisältää hiilijalanjäljen sekä maankäytön, kalastamisen ja ruoantuotannon vaikutukset – ylittää nyt maapallon biokapasiteetin 56 prosentilla. Tämä tarkoittaa, että ihmiskunta tarvitsisi 1,56 maapallon luonnonvarat.

Puolet BKT:stä vaarassa

Arvion mukaan yli puolet globaalista bruttokansantuotteesta, eli noin 37 biljoonaa (37 miljoonaa miljoonaa) euroa, nojaa luonnon ekosysteemien toimivuudelle. (WWF:n lähteenä tässä on Nature Risk Rising -raportti.)

Luonnonvarojen ylikulutus on johtanut merkittäviin muutoksiin elinympäristöissä. Jopa 75 prosenttia maapallon jäättömästä maa-alasta on ihmisen merkittävästi muokkaamaa. Suurin osa meristä on saastuneita, ja yli 85 prosenttia arvokkaista kosteikoista on kadonnut.

Suurimpia syitä luonnon monimuotoisuuden katoon ovat elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus.

Maata raivataan muun muassa maa- ja metsätalouden, ruoantuotannon ja rakentamisen tarpeisiin. Ilmastonmuutos pahentaa tuhoja.

Luonto varallisuudeksi talousjärjestelmiin

WWF:n raportti toteaa, että ylikulutuksen ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen taustalla on se, että yhteiskuntien toimintaa ohjaavat talouden lainalaisuudet jättävät huomiotta luonnon tuhoutumisen kustannukset.

YK onkin käynnistänyt vuonna 2019 Dasgupta Review -projektin. Se tähtää kestävään talousjärjestelmään, joka huomioisi luonnon kantokyvyn rajat.

Projekti lähtee siitä, että on tunnustettava, että luonnon monimuotoisuus tarjoaa ekosysteemipalveluita, jotka ovat välttämättömiä taloudelle.

Luontoa olisi arvotettava samankaltaisena varallisuutena kuin ihmisen tuottamaa pääomaa. On ymmärrettävä, että luontovarallisuutta on myös hoidettava kuten muutakin varallisuutta.

Kun tunnustetaan nykyinen kysynnän ja tarjonnan epätasapaino luontovarallisuuden suhteen, pystytään tarttumaan myös vaadittaviin muutoksiin kulutuksessa ja tuotannossa, perhesuunnittelussa, terveydenhuollossa ja jätehuollossa.

Kasvisruokaa ja suojelua

WWF:n raportin mukaan pystyisimme yhä parantamaan luonnon monimuotoisuutta ja korjaamaan aiheuttamaamme tuhoa.

Bendind the Curve -aloite on listannut seitsemän tulevaisuusskenaariota esimerkiksi tarvittavista suojelutoimista ja muutoksista kulutus- ja ruoantuotantojärjestelmiin.

Kasvipainotteiseen ruokavalioon siirtyminen näyttäytyy tuloksissa yllättävän tehokkaana keinona pysäyttää luonnon tuhoutuminen.

Jos ihmiset siirtyisivät kasvipohjaiseen ruokavalioon ja tähän muutokseen yhdistettäisiin ruokahävikin vähentäminen, tehokkaat luonnonsuojelutoimet ja kestävät maailmankauppajärjestelmät, pystyttäisiin välttämään yli 60 prosenttia ennakoidusta luonnon monimuotoisuuden kadosta ja pysäyttämään elinympäristöjen heikentymiskehitys vuoteen 2050 mennessä.

Lue koko WWF:n Living Planet 2020 -raportti

Suomenkielinen tiivistelmä WWF Suomen sivuilla