Tarasten Kiertotalousalue etenee

Kangasalle Tampereen kupeeseen rakentuva Tarasten Kiertotalousalue on saanut merkittävän veturiyrityksen. Jätteenpolton pohjakuonien, pilaantuneiden materiaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelyn ja turvallisen loppusijoituksen sekä raaka-aineiden hyödyntämisen asiantuntijayritys Suomen Erityisjäte on hankkinut alueen kehitykseen perustetusta Tarasten Kiertotalousalue Oy:stä 60 prosenttia.

40 prosenttia kiertotalousalueesta omistaa sitä viisi vuotta rakentanut ja kehittänyt Harri Oesch, joka jatkaa aktiivisessa roolissa yhtiön kehittämistä yhdessä Suomen Erityisjätteen kanssa.

Suomen Erityisjätteen toimitusjohtaja Jukka Manskisen mukaan hankinta tukee yrityksen kasvustrategiaa kasvavilla kiertotalousmarkkinoilla. Yrityksen nykyiset toimipisteet löytyvät Forssasta, Espoosta ja Lahdesta. Investointi valtakunnallisesti merkittävään kiertotalouden keskittymään antaa Suomen Erityisjätteelle mahdollisuuden palvella asiakkaita entistä paremmin ja tehokkaammin.
”Forssassa kasvun rajat ovat tulleet vastaan. Haluamme kasvaa, ja Tampereen seutu on Suomen toiseksi suurimpana kasvukeskuksena ihanteellinen alue”, Manskinen näkee.

”Tahdomme olla siellä, missä asiakkaammekin ovat. Vastuullinen toiminta vaatii jatkuvaa kehittymistä ja haluamme edistää jätteiden käsittelyn valtakunnallisia ja kansainvälisiä kiertotaloustavoitteita.”

Synergiaa

Tarasten Kiertotalousalueen keskeinen sijainti Pirkanmaan kasvualueella on Manskisen mukaan erinomainen. Alueen välittömään läheisyyteen on jo nyt sijoittunut huomattavia kiertotalouden toimijoita kuten Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Yhteistyö- ja synergiamahdollisuudet ovat siis hyvät.

Tarasten Kiertotalousalueen asemakaava on valmis. Alue on liitetty eritasoliittymällä valtatie 9:ään Kangasalan ja Tampereen rajalla. Sijaintinsa ja saavutettavuutensa johdosta alueelle on myös osoitettu tontti raskaan liikenteen huoltoasemalle ja pysäköintiin. Ympäristövaikutusten arviointia valmistellaan parhaillaan. Tarastentie valmistuu tämän vuoden kesällä. Ensimmäiset yritykset voivat sijoittua alueelle jo tänä syksynä. Suomen Erityisjäte aikookin sijoittaa toimintoja alueelle heti ensimmäisten yritysten joukossa.

”Meidän kannaltamme toimintojen liikevaihtopotentiaali on varovasti arvioiden 1—3 miljoonaa euroa, todennäköisesti huomattavasti enemmänkin”, Manskinen arvioi.

Suomen Erityisjäte tulee toimimaan alueella operaattorina, mutta alkuvaiheessa yrityksellä on myös asiantuntijarooli alueen kehittämisessä, johon on tarkoitus rakentaa oma organisaatio. Tarasten Kiertotalousalue Oy:n johtajan haku on jo käynnistynyt.

”Suomen Erityisjätteen keskeinen etu on syvällinen tuntemus ympäristö- ja kiertotalousalan ja siihen liittyvän liiketoiminnan lainalaisuuksista, kuten luvituksen ja viranomaisyhteistyön prosesseista, materiaalivirtojen muutoksista sekä toimintaan kohdistuvista vaatimuksista. Näin merkittävän kiertotalousalueen kehittäjänä täytyy olla tahoja, jotka ovat hyvin sisällä näissä asioissa”, Tarasten Kiertotalousalue Oy:n vt. toimitusjohtaja Harri Oesch sanoo.

Keitä mukaan?

Seuraavaksi kehittäjät käynnistävät neuvottelut yritysten ja toimijoiden kanssa alueelle sijoittumisesta. Alueesta kiinnostuneet yritykset voivat olla yhteydessä Oeschiin.

”Haluamme heti alusta alkaen rakentaa alueelle synergisiä liiketoimintoja kiertotalouden ympärille. Mitä aikaisemmin pääsemme aloittamaan keskustelut potentiaalisten toimijoiden kanssa, sitä paremmin saamme kokonaisuuden synkronisoitua ja pääsemme hyvissä ajoin aloittamaan sijoittumisalueiden esirakentamisen. Haluamme löytää pian ne yritykset, jotka muodostavat kokonaissynergian näkökulmasta toimivan palapelin”, Oesch kutsuu.

Kiertotalouden hybridimalli

Suomen Erityisjäte Oy on osa LHJ Groupia. Sen omistavat Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy (LHJ) ja Kuusakoski Oy. LHJ:n toimitusjohtaja Immo Sundholmin mukaan Tarasten Kiertotalousalueen hankinta osui LHJ Groupin strategiaan erittäin hyvin. Se avaa mahdollisuuksia entistä valtakunnallisempaan toimintaan:

”Pyrimme kasvamaan ja hakemaan menestystä markkinoilla toimivien tytäryhtiöidemme kautta. Tarasten alue voi tarjota muillekin tytäryhtiöillemme kasvumahdollisuuksia suhteessa elinkeinoelämän palvelujen tarjoamiseen. Voin nähdä silmissäni alueella esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun terminaalitoimintaa” Sundholm pohtii.

LHJ on perustanut ensimmäiset yhteistyöyritykset julkisen ja yksityisen sektorin välillä jo 2000-luvun alussa markkinoiden tarpeeseen vastatakseen. Myöhemmin tapahtuneet lainsäädännölliset muutokset kuntavastuun kaventamisessa ovat osoittaneet mallin toimivaksi:

”Olemme pystyneet erittäin hyvällä ja tehokkaalla tavalla tuomaan julkisen ja yksityisen toimijan osaamisen yhteen ja luomaan hyviä ja kilpailukykyisiä palveluita tarvitsijoille. Kutsun tätä mallia kiertotalouden hybridimalliksi.”

Kuva: Tarasten Kiertotalousalue Oy. Tarasten Kiertotalousalueen asemakaava on valmis. Alue on liitetty eritasoliittymällä valtatie 9:ään Kangasalan ja Tampereen rajalla.