Teknisille muoveille oma kierrätyslaitos?

Suomeen tai muualle Pohjoismaihin saattaa lähivuosina nousta oma kierrätyslaitos teknisille muoveille.

Fortum Waste Solutions Oy on kiinnostunut kuluttajien kovamuovisten käyttötavaroiden kierrätyksestä. Toinen kiinnostuksen kohde ovat sähkö- ja elektroniikkaromussa ja romuajoneuvoissa olevat muoviosat ja niiden kierrätys. Kolmas Fortumia kiinnostava erityismuoviryhmä ovat nestepakkauskartongin kuten maitotölkkien muovipinnoitteet.

Yhtiö tutkii näiden muovien kierrätysmahdollisuuksia uudessa CLIC Innovationin vetämässä 4Recycling-ekosysteemihankkeessa.
”Meidän tärkein tahtotilamme on edistää tutkimushankkeen kautta muidenkin muovien kuin pakkausmuovien kierrätystä”, kertoo Fortumin Mikko Koivuniemi.

Ensimmäiseksi Fortum haluaa kartoittaa, minkälaista teknologiaa maailmalla on jo käytössä. Tavoitteena on edetä jopa siihen, että näille teknisille muoveille voisi rakentaa kierrätyslaitospilotin joko Suomeen tai muualle Pohjoismaihin.

20 000 tonnin jätevirta

”Teknisten muovien kierrättämiseen liittyy teknologisia haasteita, mutta haasteet koskevat myös niiden jätelogistiikkaa ja lainsäädäntöä. Tuottajavastuu esimerkiksi koskee tällä hetkellä vain pakkausjätettä”, Koivuniemi huomauttaa.

Teknisiä muoveja ei kannata sekoittaa kuluttajilta tuleviin muovijätevirtoihin, vaan niille tarvitaan oma reitti ja oma käsittelylaitos.

Teknisten muovien kierrätys on haastavaa, sillä muoveissa on palonestoaineita, täyteaineita ja lasikuitua.

”Kun otetaan vastaan muuta kuin pakkausmuovia, polymeerien kirjo kasvaa valtavasti. Esineissä on monenlaisia muoveja, joilla on erilaiset sulaindeksit ja jäykkyysominaisuudet”, Koivuniemi korostaa.

Jotta teknisten muovijätteiden kierrätykseen kannattaisi investoida ja perustaa niille oma käsittelylaitos, tarvitaan Koivumäen mukaan kolme asiaa: riittävät keräysvolyymit, markkinat jalostuksessa syntyville uusiomuoveille ja kierrätystä kannustavaa lainsäädäntöä.

”Laitoksen koko riippuu käsiteltävästä raaka-aineesta, mutta jätemateriaalia pitäisi saada kerättyä sitä varten mielellään yli 20 000 tonnia. Nykyisin lainsäädäntö tukee vain pakkausten keräilyä. Kierrätysmateriaalien hyötykäyttöä lainsäädäntö ei tue lainkaan”, Koivuniemi kritisoi.

Hän ehdottaa kierrätysmuoveja suosivaa verokohtelua tai toimijoiden vapaaehtoisia green deal -sitoumuksia, joilla brändien omistajat sitoutuisivat käyttämään uusioraaka-aineita osana tuotteitaan.

4Recycling-hanke tutkii myös sitä, löytyisikö muovialan ja bioalan rajapinnasta avaimia, joilla suomalaisyritykset voisivat edistää sekä kuitu- ja kartonkialan että muovialan kiertotaloutta. Lue lisää tutkimushankkeesta Uusiouutisten numerosta 2/2020.

Kuva: Scanstockphoto. Uusi tutkimushanke selvittää, voisiko romuajoneuvojen sekä sähkö- ja elektroniikkaromujen sisältämät muoviosat kierrättää samassa laitoksessa.