Tuore raportti paljastaa: Muovijätettä vuotaa luontoon ja dumpataan triplasti enemmän kuin sitä kierrätetään

OECD:n raportin mukaan muovijätettä syntyy globaalisti sadan Eiffel-tornillisen verran päivässä. Miltei kolme kertaa suurempi osa muovijätteestä jää kokonaan keräämättä tai vuotaa luontoon kuin saadaan kierrätettyä uusiomuoviksi.

Muovijätteen vuoto ympäristöön voitaisiin tukkia. Vuodon tukkiminen maksaisi 25 miljardia euroa vuodessa.

Näin laskee OECD. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö julkaisi helmikuun lopussa kaikkien aikojen laajimman katsauksen maailman muovijäteongelmaan.

Raportti osoittaa, että koronapandemia vähensi muovien tuotantoa ja käyttöä vain 2,2 prosenttia vuonna 2020.

Muovien tuotanto on kaksinkertaistunut vuodesta 2000 vuoteen 2019 ja on nyt 460 miljoonaa tonnia. Samaan aikaan muovijätteen määrä on yli kaksinkertaistunut 353 miljoonaan tonniin.

Muovijätettä syntyy vuodessa 35 000 Eiffel-tornin painon verran. Muoveja käytetään OECD-maissa 156 kiloa eli puoli kiloa per henkilö joka päivä.

Yli puolet kaikesta muovijätteestä syntyy tuotteista, joiden elinkaari on alle viisi vuotta. 40 prosenttia muovijätteestä on pakkausmuovia, jonka elinkaari on alle puoli vuotta.

Jätehuolto puuttuu

Raportti osoittaa, että muovien jätehuolto on globaalisti retuperällä. Vaikka merten muoviroskaongelmasta on puhuttu viime vuosina paljon, muovien vuoto luontoon on vain kiihtynyt.

Raportti laskee, että vuonna 2019 luontoon pääsi vuotamaan 22 miljoonaa muovijätetonnia. Huomio on kiinnittynyt meriin ja vesiin kertyvään muoviroskaan, mutta raportti osoittaa, että muovijäte roskaa maata kaksinkertaisesti vesistöihin verrattuna. Raportin mukaan vuoto vesistöihin oli 6,1 miljoonaa tonnia, maalle 13 miljoonaa tonnia.

Usein puhutaan mikromuoviongelmasta, mutta raportti osoittaa, että 88% kaikesta muovivuodosta on suurikokoisempaa muoviroskaa eli niin kutsuttua makromuovia.

Suurin syy muovijätteen vuotoon on olematon tai huonosti toimiva jätehuolto monissa maailman osissa. Muovijätehuolto on puutteellista etenkin Afrikassa, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa, Kiinassa, Lähi-idässä ja Latinalaisessa Amerikassa.

Suurin osa alussa mainitusta muovijätteen vuodon tukkimiseen tarvittavasta 25 miljardin euron budjetista menisikin jätteen keräyksen ja kunnollisen käsittelykapasiteetin rakentamiseen alhaisen ja keskitulon maissa.

Länsimaat kuljettavat yhä muovijätettään myös OECD:n ulkopuolelle, vaikka jätteiden vienti onkin vähentynyt. Kun Kiina alkoi vuonna 2017 rajoittaa jätteen tuontia, jätteiden globaalit vientimäärät putosivat vuoden 2012 noin 15 miljoonasta tonnista noin seitsemään miljoonaan tonniin vuonna 2020. Kiinan sijasta vienti suuntautuu nyt Euroopan lisäksi Malesiaan, Turkkiiin, Vietnamiin, Indonesiaan ja Thaimaaseen.

Muovijätteestä poltettiin globaalisti 19 prosenttia eli 67 miljoonaa tonnia. 50 prosenttia eli 174 miljoonaa tonnia loppusijoitettiin kaatopaikoille.

Nuotioon tai luontoon

Globaalisti jopa 22 prosenttia muovijätteestä jää kokonaan keräämättä talteen. Tämä tarkoittaa, että 82 miljoonaa tonnia muovijätettä vuotaa talouden järjestelmistä kontrolloimattomasti.

34 miljoonaa tonnia jätettä dumpattiin, 26 miljoonaa tonnia poltettiin avotulella.

Maahan, ilmaan ja vesistöihin vuosi yhteensä 22 miljoonaa tonnia muovijätettä. Neitseellisen muovin tuotantovaiheessa ympäristöön vuotaa lisäksi 2,7 miljoonaa tonnia mikromuovia.

OECD arvioi, että jokiin, jokien pohjiin, rannikoille ja meriin on kertynyt vuosien mittaan 139 miljoonaa muoviroskatonnia.

Uusiomuoviksi vain pieni osa

Näiden valtavien muoviroskavuotojen rinnalla se määrä, mitä saatiin virallisesti kerättyä talteen ja kierrätettyä uusiomuoviksi, vaikuttaa pieneltä purolta: Globaalisti vain 29 miljoonaa tonnia muovijätettä saatiin kierrätettyä. Tämä tarkoittaa, että vain 9 prosenttia kaikesta syntyvästä muovijätteestä saadaan maailmassa kierrätettyä.

55 miljoonaa tonnia jätettä saatiin kyllä kerättyä kierrätystä varten, mutta teknisissä kierrätysprosesseissa materiaalista menetettiin osa (neljä miljoonaa tonnia). Osa kierrätystä varten kerätystä muovijätteestä ei kelpaa laadukkaiden uusiomuovien raaka-aineeksi ja osalle jalostettuja uusiomuoveja ei vain löydy markkinoilla kysyntää. Tällaista ”kierrätysprosessin jäämää” OECD arvioi syntyvän 22 miljoonaa tonnia.

OECD laskee myös, kuinka suuri osa yhteiskunnan käyttöön ottamista muoveista kiertää takaisin yhteiskunnan ja teollisuuden käyttöön kiertotalouden periaattein: kiertotalousaste on vain kahdeksan prosenttia.

Luku on surullisen hyvin linjassa maailman kokonaiskiertotalousastetta arvioivan Circularity Gap -raportin kanssa: Sen mukaan ihmiskunnan käyttöönsä ottamista neitseellisistä materiaaleista vain 8,6 prosenttia kiertää käytön jälkeen takaisin yhteiskuntien käyttöön.

Uusiomuoville kysyntää

Uusiomuovin tuotanto on nelinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana, mutta siitä huolimatta uusiomuovien osuus kaikesta muovintuotannosta on vain kuusi prosenttia eli 29,1 miljoonaa tonnia.

Raporttia medialle esitellyt OECD:n ympäristön ja talouden integraatiota edistävän yksikön johtaja Shardul Agrawala löytää lukuisia syitä, miksi uusiomuovien on vaikea kilpailla neitseellisten muovien kanssa markkinoilla:

”Usein neitseellistä muovia on paljon halvempi tuottaa kuin uusiomuovia. Jätteen keräys ja prosessointi aiheuttaa paljon kuluja. Tuotantokustannuksia nostavat tuotteiden kemikaalit ja lisäaineet. Toinen syy on se, ettei uusiomuoveille ole vielä riittävästi kysyntää. Kolmas tekijä on, että uusiomuovien tuottajayritykset ovat paljon pienempiä kuin neitseellisten muovien jättiyhtiöt, joilla on markkinavoimaa.”

OECD esittelee neljä suositusta, joilla muovijäteongelmaan voisi puuttua.

Ensimmäiseksi OECD suosittelee, että uusiomuovien markkinoita on vahvistettava. Kysyntää lisäävät käyttöosuus- ja sekoitevelvoitteet sekä vihreät julkiset hankinnat. Tuottajavastuujärjestelmiä tarvitaan rahoittamaan muovijätteen keräystä. Haitallisten aineiden käyttökielto ja ekologinen tuotesuunnittelu parantaisivat uusiomuovien laatua.

Tärkeää on myös hinnoitella neitseellisten muovien aiheuttamat negatiiviset ympäristö- ja muut ulkoisvaikutukset.

Kansallisiakin toimia

Toiseksi OECD suosittelee muovien kierrätykseen liittyvien innovaatioiden tukemista. OECD laski, että ainoastaan 1,2 prosenttia muoviteollisuuden patenteista liittyy nykyisin muovien ympäristökestävyyteen.

Etenkin muovien kiertotaloutta parantavia innovaatioita tulisi lisätä.

Kolmanneksi OECD kannustaa lisäämään kestävää rahoitusta ja maiden kansainvälistä kiertotalousyhteistyötä.

Neljäs suositeltu toimi liittyy politiikkatoimiin. OECD vertaili, minkälaisia säädöksiä ja regulaatiota 50 maalla on käytössään. Kävi ilmi, että monia kansallisesti tehokkaita toimia on vielä käyttämättä.

”Jätehuollon ongelmat ovat suurin muovivuodon lähde. Siksi täytyy investoida jätehuoltoinfrastruktuuriin ja ottaa kansallisesti ja nopeasti käyttöön jätehuollon kehittymistä tukevia politiikkatoimia”, Agrawala sanoo.

Hän korostaa, että OECD kannustaa kansainväliseen, globaaliin yhteistyöhön ja kiertotaloutta jo tuotesuunnittelussa edistävään harmonisointiin, mutta paikallisia ja kansallisia jätehuoltoa parantavia toimia ei silti kannata sivuuttaa.

Kiertotalouden mukaista tuotesuunnittelua voisi edistää käyttöosuusvelvoitteilla, tuottajavastuujärjestelmillä, kierrätysmaksujen modulaatiolla sekä erilaisilla tutkimus- ja kehitysohjelmilla. Kertakäyttötuotteiden verotusta voisi kiristää, uudelleenkäyttöä edistää ja fossiilisten raaka-aineiden tukia voisi purkaa. Jätehuollon kustannuksia voisi kohdistaa tarkemmin jätteen tuottajille.

”Tiedämme, mikä tehoaa: Jätteenpoltto- tai kaatopaikkavero ovat tunnettuja instrumentteja, mutta ne eivät vielä ole käytössä kaikissa maissa”, sanoo OECD:n Circular Economy and Plastics -projektin johtaja Maarten Dubois.

OECD on julkaisemassa kesällä toisen raportin, joka listaa suositeltavia toimenpiteitä vuoteen 2060 saakka.

YK:n ympäristökokous pidetään helmi-maaliskuun vaihteessa Nigeriassa. Tässä kokouksessa on tavoitteena aloittaa neuvottelut kansainvälisen muovijäteongelman ratkaisemiseen tähtäävän sopimuksen laatimisesta.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Muoviroskaa Karpaattien vuoristojoessa.

Graafit: OECD, Global Plastics Outlook: Economic Drivers, Environmental Impacts and Policy Options 2022. Lisää graafeja: https://www.oecd.org/environment/plastics/plastics-lifecycle-is-far-from-circular.htm