Tuottajat toivovat selkeää sääntelyä

Kiertotalous vaatii toimivaa tuottajavastuuta, vahvoja rakenteita ja selkeää sääntelyä. Näin todettiin Tuottajavastuuiltapäivässä marraskuun alussa Tampereella.

Uudelleenkäyttö vaatii kuluttajilta tietoisuutta ja lainsäädännöltä tukea.

Vaatekaupoilla yksi neuvo on ylitse muiden: osta harkiten ja panosta laatuun. 

”Hyvälaatuiset vaatteet kestävät käyttöä, korjausta ja uudelleenmuotoilua, jonka jälkeen materiaali on vielä kierrätettävissä”, Suomen Tekstiili & Muoti Ry:n vastuullisuus- ja kiertotalouskysymysten johtava asiantuntija Emilia Gädda sanoo. 

Gädda puhui tekstiilien kierrätyksestä Tuottajavastuuiltapäivässä Tampere-talossa, missä koolla olivat 13 eri alojen tuottajayhteisöä ja 270 kiertotalousalan asiantuntijaa.

Tuottajayhteisöt hoitavat jäsentensä puolesta tuotteiden ja pakkausten elinkaaren loppupään eli tuottajavastuun lain edellyttämällä tavalla.

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2015. TYNK:n jäseniä ovat Akkukierrätys Pb Oy, ERP Finland ry, Flip Ry, Recser Oy, SELT Ry, SER-tuottajayhteisö ry, Sumi Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy, Suomen Pakkaustuottajat Oy, Suomen Palautuspakkaus Oy ja Suomen Rengaskierrätys Oy. 

Kierrätyksestä kustannuksia

Vaikka tekstiilit ovat vasta tulossa tuottajavastuun piiriin, viime vuosina tekstiilien erilliskeräyspisteiden määrä Suomessa on moninkertaistunut. Se on hyvä alku, mutta samalla kierrätysjärjestelmässä ja -markkinassa on vielä paljon kehitettävää, Gädda toteaa.

”Esimerkiksi kierrätyskuitu on tällä hetkellä valmistajille kalliimpaa kuin neitseellinen kuitu. Osin kierrätyksestä johtuvien kustannuksen vuoksi mutta myös siksi, että brändit eivät saa siitä suoraa hyötyä myydessään tuotetta”, Gädda sanoo.

Kuka vastaa korjatusta?

Vaatteiden kiertotalouden ohessa Tuottajavastuuiltapäivässä nousi esiin myös elektroniikkalaitteiden uudelleenkäyttö. Ilman nykyistä tehokkaampaa uudelleenkäyttöä maapallon luonnonvarat eivät riitä.

”Luonnonvarojen käyttö on kolminkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana ja laskelmien mukaan jatkaa kasvuaan kaikissa materiaaliluokissa. Se on samalla suurin tekijä ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin ja luonnonvarojen hupenemisen taustalla”, Suomen Ympäristökeskus SYKE:n erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä sanoo.

Hän huomauttaa, että korkean tulotason maissa käytetään kuusinkertaisesti luonnonvaroja alhaisen tulotason maihin nähden. Kulutuksen kohtuullistaminen edellyttää kestävämpää tuotesuunnittelua, nykyistä pidempää käyttöä sekä tuotteiden korjaamista. 

”Sähkölaitteiden uudelleenkäyttö on kasvava bisnes. Yritykset ovat huomanneet markkinaraon, ja toisaalta kuluttajille se näyttäytyy ekologisena ja usein uutta tuotetta edullisempana hintana. Lain mukaan kuitenkin myös käytetyn sähkölaitteen myyjällä on vastuu laitteen turvallisuudesta”, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Marika Keskinen sanoo.

Salmenperän ja Keskisen puheenvuoroissa kiteytyi tärkeä ajatus kiertotalouden kehittämisestä. Uudelleenkäyttö edellyttää kuluttajien tiedostavuutta. Samalla tarvitaan kuitenkin myös uutta lainsäädäntöä, joka kannustaa uudelleenkäyttöön tuoteturvallisuudesta tinkimättä.

Valvontaa tarvitaan

Tuottajayhteisöjen neuvottelukuntaan kuuluu 13 tuottajayhteisöä. Tuleva vuosi on niille tärkeä, sillä oman toimintansa ohessa ne ovat mukana myös ympäristöministeriön kiertotalouslakia valmistelevan työryhmän toiminnassa.

”Tehtävänä on tuottaa työryhmälle ehdotus siitä, miten tuottajavastuusäännöksiä pitäisi tulevassa laissa muuttaa”, ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila sanoo.

Hän huomauttaa, että jätelain korvaava kiertotalouslaki on valmisteltava huolella. Viime vuosina kiertotalouden kehittyessä lisäyksiä ja muutoksia vanhaan lakiin on tehty paljon.

”Sääntelyä ei olisi hyvä muuttaa kovin usein, sillä muuten kaikelle toiminnalle tärkeä ennakoitavuus kärsii”, Kauppila näkee.

Tuottajayhteisöjen toimintaa valvovan Pirkanmaan ELY-keskuksen ryhmäpäällikkö Mika Heinonen näkee valvonnan merkityksen tärkeänä. Suomalainen kiertotalous kehittyy parhaiten, kun pelisäännöt ovat selkeät ja kaikille toimijoille samat. Suurimmaksi osaksi suomalaisyritykset hoitavat tuottajavastuunsa Heinosen mukaan mallikkaasti.

”Rekisteröityneiden tuottajayhteisöjen keräys- ja jätehuoltojärjestelmät ovat kiertotalouden kivijalka. Valvonnalla varmistetaan, että jätehuoltojärjestelmät toimivat asianmukaisesti ja että palvelu on loppukäyttäjälle vaivatonta ja maksutonta”, Heinonen sanoo.

Teksti: Juho Paavola.

Kuva: Juho Paavola/ TYNK. Jussi Kauppila, Mika Heinonen ja Emilila Gädda puhuivat Tampere-talolla Tuottajavastuuiltapäivässä, jonka järjesti Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK.