Tutkimus: Jätelajittelu kannattaa

Kotitalouksien kannattaa lajitella kierrätyskelpoiset pakkausjätteensä ja biojätteensä erilleen sekajätteistä. Tuore tutkimus osoittaa, että vaikka erilliskeräystä ja jätteen kuljettamista lisättäisiin huomattavasti nykyisestä, kierrätyksestä aiheutuu selvät ilmastohyödyt.

Jos bio- ja pakkausjätettä alettaisiin lajitella kotitalouksissa nykyistä tehokkaammin ja jos nämä jätteet alettaisiin erilliskerätä talteen tuoreen jätelakiehdotuksen esittämällä tavalla, ilmastopäästöt voisivat pienentyä jopa 186 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.

Olisitko valmis lajittelemaan biojätteesi ja pakkausjätteesi nykyistä tarkemmin, jos jäteastiat tuotaisiin nykyistä lähemmäs kotiasi? Entäpä, jos tietäisit, että toimintasi hidastaisi ilmastokriisiä ja kasvattaisi lisäksi Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysastetta?

Entä olisitko valmis maksamaan vuodessa muutaman euron tai muutaman kympin enemmän, jos sillä pystyttäisiin tarjoamaan nykyistä selvästi tehokkaampi jätteiden erilliskeräys ja lisättäisiin samalla ympäristöalan työpaikkoja?

Jos vastasit näihin kysymyksiin kyllä, ja jos muutkin suomalaiset olisivat tähän valmiita, tuoreen tutkimuksen mallintamat myönteiset vaikutukset voivat toteutua.

Valtakunnallinen selvitys

Ainutlaatuinen, valtakunnallinen tutkimus on nyt selvittänyt ensimmäistä kertaa, minkälaisia vaikutuksia asumisessa syntyvien bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräyksen lisäämisellä olisi ympäristöön, kierrätysasteeseen, jätehuollon kustannuksiin ja ympäristöalan työllistävyyteen.

Tutkimuksen on toteuttanut ympäristöministeriön toimeksiannosta LCA Consulting Oy. Raportti julkaistiin 28.4.2020 ympäristöministeriön verkkosivuilla. Uusiouutiset sai tätä juttua varten käyttöönsä osia vielä julkaisemattomasta raportista.

LCA Consulting on arvioinut ympäristövaikutuksia kehittämällään jätteen keräyksen ja käsittelyn elinkaarimallinnusohjelmalla, jota on aiemmin käytetty jätehuollon alueelliseen ja seudulliseen arviointiin.

”Tämä on ensimmäinen kerta, että on tehty tällainen koko valtakunnan laajuinen selvitys. Se on tuottanut mielenkiintoista tietoa”, LCA Consulting Oy:n toimitusjohtaja Antti Niskanen sanoo.

Päästöt alas, kierrätys ylös

Selvityksen mallinnuksiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja taustaoletuksia, mutta perusviesti on kotitalouksien osalta selvä.

Jos bio- ja pakkausjätettä alettaisiin lajitella kotitalouksissa nykyistä tehokkaammin ja jos nämä jätteet alettaisiin erilliskerätä talteen kaikilla Suomen taajamissa sijaitsevilla asuinkiinteistöillä, ilmastopäästöt voisivat pienentyä jopa 194 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Samalla säästettäisiin myös suuri määrä fossiilisia luonnonvaroja.

(Huhtikuun lopussa julkaistun jätelakiehdotuksen erilliskeräysvelvoitteilla kasvihuonekaasupäästöt voisivat pienentyä 149 000 – 186 000 co2ekv-tonnia.)

Suomen yhdyskuntajätteiden kokonaiskierrätysaste voisi nousta jopa 10 prosenttiyksikköä nykyisestä.

Tämä vaikutus olisi siis pelkästään kotitalouksien bio- ja pakkausjätteiden nykyistä tehokkaammalla keräyksellä ja kierrätyksellä. Lukuun ei ole vielä edes laskettu mukaan sitä, miten paljon kierrätys voisi nousta, jos myös kaupat, ravintolat, yritykset ja muut elinkeinoelämän toimijat alkaisivat lajitella omat jätteensä nykyistä tehokkaammin.

Kotitalousjätteen nykyistä selvästi tehokkaampi keräys myös lisäisi työpaikkoja Suomessa. Tutkimus arvioi, että Suomeen voisi syntyä uusia työpaikkoja yli tuhannen henkilötyövuoden edestä.

Tutkimuksessa mallinnetut positiiviset vaikutukset toteutuisivat sillä oletuksella, että Suomessa siirrytään keräämään kiinteät kotitalousjätteet pelkästään keskitetyllä, kunnan järjestämällä jätteenkuljetusjärjestelmällä.

Tulokset eivät päde siinä tapauksessa, että eduskunta päättääkin jätelakityöryhmän mietinnön vastaisesti pitää käytössä myös kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen.

Jätelainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Valmistelutyössä pohditaan juuri, mitä toimenpiteitä, minkälaisia kuljetusjärjestelmiä ja millaista vastuu- ja kustannusjakoa uudessa jätelakiehdotuksessa esitettäisiin.

Lakiehdotuksen piti valmistua jo viime vuonna, mutta se on viivästynyt. Lakiehdotus ei ollut vielä lähtenyt lausunnoille tämän Uusiouutisten numeron mennessä painoon.

Ympäristöministeriö on tilannut tutkimuksen osana jätelain kokonaisuudistustyötä. Tutkimuksessa on selvitetty sellaisten toimien vaikutuksia, jotka tulivat esiin jätelakityöryhmän keskusteluissa.

Elinkeinojäte mukaan

Tutkimus vertaili nykytilannetta ja kolmea vaihtoehtoa: Ensimmäisessä vaihtoehdossa kaikki asuinkiinteistöt, joissa on viisi huoneistoa tai enemmän, lajittelisivat talteen bio- ja pakkausjätteensä. Toisessa vaihtoehdossa pakkausjätettä erilliskerättäisiin näin, mutta lisäksi biojätteen erilliskeräysvelvoite koskisi kaikkia yli 10 000 asukkaan taajamissa sijaitsevia kiinteistöjä. Kolmas vaihtoehto lisäisi bio- ja pakkausjätteen erilliskeräystä kaikissa taajamien asuinkiinteistöissä.

Mallinnuksen perusteella kasvihuonekaasupäästöt pienenisivät kaikissa erilliskeräysvaihtoehdoissa. Kierrätysaste kasvaisi eniten kolmannessa vaihtoehdossa.

Suomi kierrättää tällä hetkellä yhdyskuntajätteistään noin 40–41 prosenttia. Suomen valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on saavuttaa 55 prosentin kierrätysaste vuonna 2023. Euroopan unionin jäsenmaiden tulisi vuonna 2030 päästä 60 prosentin ja vuonna 2035 jo 65 prosentin kierrätysasteeseen.

Tutkimus osoittaa, että yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteita ei saavuteta pelkästään kotitalouksien bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräystä lisäämällä. Mukaan tarvitaan myös elinkeinoelämän toimijat. Lisäksi ainakin sähköromu ja tekstiili on saatava kiertämään nykyistä tehokkaammin.

”Jätelakisäädäntöä valmistellaan vaiheittain ja työryhmän yhteisesti tukemalla ajatuksella, että jätämme tässä vaiheessa jätealan toimijoille itselleen mahdollisuuden luoda kustannustehokkaimmat mallit kierrätyksen lisäämiseen — myös yli laissa säädettävän minimivaatimustason”, sanoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen.

Kuluja voi suitsia

Tutkimus on arvioinut myös sitä, kuinka paljon jätteiden erilliskeräämisen tehostaminen maksaisi. Hintahaarukka liikkuu noin yhdeksän miljoonan ja 93 miljoonan euron välillä riippuen siitä, kuinka tiuhaan jätteitä kerättäisiin.

Kierrätysasteen nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä maksisi siis 4,5–9,3 miljoonaa euroa. Kun tämä jaetaan Suomen kotitalouksien määrällä, yhdelle kotitaloudelle lisäkustannus olisi vain pari–kolme euroa vuodessa yhtä kierrätysasteen nostamisen prosenttiyksikköä kohden.

Kustannuksia on mahdollista vielä pienentää esimerkiksi erilaisilla keräysratkaisuilla, kuten kaksi- tai monilokeroisilla keräysautoilla tai korttelikeräyksellä.

Tutkimuksessa vertailtiin kolmea eri kokoista kuntaa, joissa pakkausjätteitä kerätään kaksi- tai monilokeroautoilla. Näissä kustannukset voivat riittävän harvalla tyhjennysrytmillä tulla jopa 26–44 prosenttia halvemmaksi kuin yksilokeroautolla.

Korttelikeräyksessä kustannukset voivat tulla 17–46 prosenttia edullisemmaksi.

Mallinnus ei kuitenkaan varauksetta suosittele näitä keräystapoja, sillä kustannusedut ovat tilannekohtaisia ja riippuvat esimerkiksi siitä, mikä on astioiden tyhjennysrytmi.

Levinen korostaakin, että tärkeintä on, että ihmiset käyttävät tarjottuja keräysjärjestelmiä. Asukkaiden kannattaisi lajitella kierrätykseen kelpaavat jätteet omiin astioihinsa silloin, kun erilliskeräysmahdollisuus on tarjolla, joko omassa pihassa, kotikorttelissa tai läheisillä ekopisteillä.

”Lajittelutehokkuuden kasvattaminen on kaikkein kustannustehokkain tapa lisätä kierrätystä.”

Kuva: Mustankorkea Oy. Suomalaisten kannattaa lajitella muovipakkausjäte erilleen sekajätteestä kierrätystä varten. Kierrätys vähentää ilmastopäästöjä.