Utajärven uudella laitoksella sahateollisuuden sivuvirrasta syntyy biohiiltä – Hiilensidontakyky kasvamassa pian 30 000 tonniin

Kierrätys voisi vähentää päästöjä ja sitoa hiiltä infrarakentamisessa.

GRK valmistavaa Utajärven uudella laitoksellaan sahateollisuuden sivuvirrasta eli puuhakkeesta biohiiltä. Sitä saadaan kuivatislauksessa korkeissa lämpötiloissa ja hapettomissa oloissa.

Biohiiltä voi tehdä jätepohjaisista virroista kuten metsätähteistä, jätepuusta, kuivikelannasta, puutarhajätteistä ja jätelietteistä.

Yksi tonni biohiiltä sitoo ilmakehästä noin kolme tonnia hiilidioksidia.

”Infrarakentamisessa hyödynnetty biohiili voi muodostaa satojen, jopa tuhansien vuosien hiilinielun”, kertoi GRK:n hankekehityspäällikkö Annika Sormunen. Hän puhui aiheesta Jätehuoltopäivillä Turussa.

Biohiili voi myös sopia vaikkapa akkujen, tekstiilien tai lääketeollisuuden raaka-aineeksi.

Päästövähennyskriteeriksi hankinnoissa?

Ruotsissa toteutetuissa infrakohteissa biohiilen tuottama hiilidioksidikumoama on sopinut hankinnoissa päästövähennyskriteeriksi.

Sormunen toivoo, että Suomessakin biohiilen tuottamat hiilinieluhyödyt huomioitaisiin infra-alan hankinnoissa.

GRK aikoo rakentaa lähivuosina neljä tai viisi biohiililaitosta, jotka tuottaisivat yhteensä 10 000 tonnia biohiiltä. Sen hiilensidontakyky olisi 30 000 tonnia.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Henri Luoma/ GRK. Biohiili sitoo hiiltä esimerkiksi infrarakentamisessa.

Kuva: Henri Luoma/ GRK. Biohiiltä on käytetty Ruotsissa infrahankkeissa, esimerkiksi tässä Börjeslandetin kohteessa.