UUMA-työ jatkuu

Kiertotaloutta edistävällä uusiomaarakentamisella on Suomessa jo pitkä historia. Teollisuuden jätteiden hyötykäyttö maarakentamisessa käynnistyi jo 1970-luvulla. Maamassojen sekä ruoppausmassojen stabilointi sekä uusiosideaineiden käyttö yleistyivät 1980- ja 1990-luvuilla.

Uusiomateriaaleja hyödyntämällä voi säästää neitseellisiä kiviaineksia, vähentää ilmastopäästöjä, tuotteistaa teollisuuden sivuvirtoja ja parantaa ympäristön tilaa.

UUMA-hankkeet ovat toimineet tiedon kerääjinä ja keskustelufoorumeina.

”Uusiomaarakentamisessa on toteutettu paljon pilotteja, joiden tietoa kannattaa hyödyntää”, muistuttaa UUMA-työn uranuurtaja, Pentti Lahtinen Rambollista. Hän puhui lokakuussa pidetyssä uusiomaarakentamisen webinaarissa, joka kokosi runsaat 150 osanottajaa.

Kolmannessa, vuonna 2018 käynnistyneessä UUMA3-hankkeessa on edistetty väylä- ja kaupunkirakentamista monin tavoin. Hankkeessa syntyi muun muassa Uusiomateriaalit kaupunkien infrarakentamisessa -käsikirja.

”Uusiomaarakentamisessa tarvitaan ensin tahtotila. Seuraavaksi toimijoiden yhteistyötä. Sitten lainsäädäntöä, teknisiä vaatimuksia sekä oikea aikataulu. Lopuksi tarvitaan ohjeiden mukainen toteutus. Kun kaikki nämä toteutuvat, tuloksena on onnistunut uusiomaarakentaminen”, kiteyttää Marjo Koivulahti Ramboll Finlandista.

UUMA4 käyntiin

Neljättä UUMA-hanketta valmistellaan alustavasti niin, että se jatkuisi vuoteen 2023 saakka.

Juha Forsman Rambollista kertoo, että UUMA4:n painopistealueita ovat ympäristölupa-asiat, ilmastopäästöindikaattorit, materiaalien tekniset vaatimukset, verkostotyö, kierrätyskasvualustat, vähähiilinen esirakentaminen, syvästabiloinnin uusiosideaineet ja stabiloidut kaivumaat sekä hankintaprosessit.