Jyväskylään on perustettu uusi kiertotalouden osaamiskeskittymä, jossa on mukana useita tutkimus- ja kehittämistoimintaan erikoistuneita organisaatioita sekä kiertotalouteen satsaavia yrityksiä. Jyväskyläläisverkosto…
Uusi kierrätyslannoitteiden raaka-ainelähde – Weeefiner ottaa talteen kalankasvattamon liuenneet ravinteet
Jätevesien arvo- ja haitta-aineiden talteenottoon erikoistunut Weeefiner Oy kehittää uutta menetelmää, jolla saadaan hyötykäyttöön kalojen kiertovesikasvatuksessa muodostuneet liuenneet ravinteet.
Typestä, nitraatista, fosfaatista ja kaliumista, jotka ovat tähän asti jääneet hyödyntämättä tai päätyneet jätteeksi, voidaan talteenoton jälkeen tuottaa raaka-aineita kierrätyslannoitteisiin.
Liuenneiden ravinteiden kiinni saamiseen on ollut hyvin vähän keinoja.
Weeefinerin teknologialla tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin antaneet erittäin lupaavia tuloksia talteenoton toimivuudesta.
“Aiemmin haasteita tuottaneet liuenneet ravinteet saadaan selektiivisesti talteen 3D-tulostetun siepparin avulla”, lupaa Weeefinerin teknologiajohtaja Elmeri Lahtinen.
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa alkunsa saanut talteenottotekniikka pohjautuu räätälöitäviin, tulostettaviin suodatinyksikköihin, joiden läpi vedet pumpataan.
Myös suodatinten materiaalikoostumusta voidaan säätää halutun mukaiseksi, minkä ansiosta 3D-sieppari laajenee jopa 4D-ratkaisuksi.
Hankkeessa mukana myös Luonnonvarakeskus
Etelä-Pohjanmaan ely-keskus on myöntänyt Weeefinerin projektille tukea Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta. Vuosina 2020–2022 toteutettu ohjelma on saanut maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä jatkoajan ja lisärahoituksen uusiin tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin.
Puolitoistavuotinen projekti keskittyy pääasiassa kalojen kiertovesikasvatuksesta jääviin ravinteisiin, mutta siinä kartoitetaan myös muita kohteita, joissa liuenneiden ravinteiden talteenottoon olisi potentiaalia.
Weeefinerin yhteistyökumppanina hankkeessa toimii Luonnonvarakeskus (Luke), joka tarjoaa jyväskyläläisyrityksen teknologialle pilotointiympäristön Laukaan kalankasvattamossaan.
”Kalojen kiertovesikasvatus on ympäristöluvanvaraista toimintaa, jolloin ravinnepäästöjen hallinta on olennaisena osana kasvatustoimintaa”, taustoittaa tutkija Jani Pulkkinen Luonnonvarakeskuksesta.
“Tyypillisesti kalojen lietteessä oleva fosfori sidotaan kemikaaleilla ja typpi haihdutetaan ilmaan, jolloin niillä ei ole enää hyötykäyttöä“, Pulkkinen kuvaa nykytilannetta.
Arvokas kierrätysravinteiden lähde
Jos ja kun liuenneet ravinteet saadaan tehokkaasti talteen, kalankasvatuksen sivuvirrat muuttuvat uudeksi, arvokkaaksi kierrätysravinteiden lähteeksi.
Samalla ehkäistään ravinteiden joutuminen vääriin paikkoihin ja kevennetään kalantuotannon jätekuormaa.
”Nykyisessä maailmantilanteessa on erityisen tärkeää saada ravinteita uudelleenkäyttöön, sillä ravinteista on pulaa maailmalla. Päätyessään ympäristöön ne voivat aiheuttaa merkittäviä haittoja, kuten rehevöitymistä”, sanoo Weeefinerin toimitusjohtaja Mikko Hänninen.
Toimijoiden alustavien laskelmien mukaan Suomen suurimmista kiertovesikalankasvattamoista voisi olla mahdollista saada talteen jopa yli 200 000 kiloa typpeä vuodessa. Lisäksi tulevat muut biomassat, joihin Weeefinerin teknologiaa voidaan soveltaa.
Teksti: Päivi Ikonen/ Kemiamedia.fi
Kuva: Weeefiner. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jani Pulkkinen ja Weeefiner Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hänninen esittelevät tutkimushankkeen pilottikohdetta, Luken Laukaassa toimivaa kalankasvattamoa.