Jyväskylään uusi kiertotalouden osaamiskeskittymä – arvoaineet talteen teollisuuden sivuvirroista ja biomassasta

Jyväskylään on perustettu uusi kiertotalouden osaamiskeskittymä, jossa on mukana useita tutkimus- ja kehittämistoimintaan erikoistuneita organisaatioita sekä kiertotalouteen satsaavia yrityksiä.

Jyväskyläläisverkosto lähtee etsimään ratkaisuja siihen, kuinka turvataan vihreän siirtymän tarvitsemat raaka-aineet, varmistetaan huoltovarmuuden kannalta kriittisten materiaalien riittävyys ja taataan teollisuudelle riittävät materiaalit.

Osaamiskeskittymän painopisteiksi on valittu kriittisten raaka-aineiden lisäksi biomassat ja puhdas vesi.

Keskittymään kuuluvat verkostoa koordinoivan Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen lisäksi Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk. Yrityksistä mukana ovat Alva-yhtiöt Oy, Neova Oy ja Weeefiner Oy.

Tutkimus- ja yrityskumppaneiden erityisosaamiset täydentävät toisiaan. Jyväskylän yliopiston vahvuutena on kansainvälisesti korkeatasoinen kemian perustutkimus ja etenkin analyyttisen kemian hallinta.

Muuttuva maailma ei selviä ilman kiertotalousosaamista

Osaamiskeskittymän johtajana toimii Jyväskylän yliopiston analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen.

Hänen mukaansa sekä kansallisesti että EU-tasolla on tunnistettu, että nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan kiertotalouden osaajia teollisuuden ja tutkimuslaitosten tarpeisiin.

“Maailma ympärillämme muuttuu”, Väisänen sanoo.

“Kun siirrytään fossiilikeskeisestä taloudesta raaka-ainekeskeiseen, resurssit jakautuvat entistä pienemmälle joukolle valtioita. Se ohjaa toimijoita panostamaan vahvasti raaka-aineiden talteenottoon.”

Hyötykäyttöön sekä kulta että kadmium

Jyväskyläläisten tähtäimessä ovat teollisuuden sivuvirtojen sisältämät kriittiset ja muut arvokkaat aineet sekä arvoaineiden tunnistaminen ja talteenotto biomassoista.

Esimerkiksi vanhoista sähkö- ja elektroniikkalaitteista eli SE-romusta (SER) saadaan runsaasti käyttökelpoisia metalleja. Jätevesien sisältämien arvoaineiden talteenoton yhteydessä vedestä voidaan samalla poistaa haitta-aineet.

”Raskasmetallit väärässä paikassa ovat ongelma, mutta jos pystymme ottamaan esimerkiksi kadmiumin selektiivisesti talteen jätevesistä, silloin sitäkin voidaan hyödyntää uudelleen”, Väisänen kuvaili helmikuussa 2023 pidetyssä metallianalytiikan seminaarissa.

Professori paljasti samassa tilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa keksityn keinon, jolla vesivirroista siepataan kiinni  keltainen arvometalli kulta. Suodatusteknologian on kaupallistanut uudessa osaamiskeskittymässä mukana oleva, yliopistotutkimuksen pohjalta ponnistava Weeefiner.

Päämääränä korkean jalostusasteen lopputuotteet

Nyt perustetun osaamiskeskittymän päämääränä on sivuvirtojen ja biomassojen arvoaineiden talteenoton lisäksi myös se, että aineista valmistetaan uusia, korkean jalostusasteen lopputuotteita.

”Suomi ei voi kilpailla määrällä, joten täytyy kilpailla laadulla. Oli kyse sitten metsäteollisuudesta, metallinjalostuksesta tai kiertotalouden tuotteista, tavoitteena tulisi olla mahdollisimman korkea jalostusaste”, Ari Väisänen tähdentää.

Osaamiskeskittymä aikoo siksi luoda myös uusia toimintamalleja syntyneiden keksintöjen testaamiseen, pilotoimiseen ja skaalaamiseen. Toiveissa on miljardiluokan tki-ekosysteemi.

Teksti: Päivi Ikonen/ Kemiamedia.fi

Kuva: Jyväskylän yliopisto. Osaamiskeskittymän johtoryhmä yhteiskuvassa. Takana Elmeri Lahtinen Weeefinerista (vas.) ja Hannu Haapala Jamkista. Keskirivissä vasemmalta Alva-yhtiöiden Risto Ryymin, Jyväskylän yliopiston Ari Väisänen ja Henrik Kunttu sekä VTT:n Janne Keränen. Edessä Mia Suominen Neovasta ja Outi Pakarinen Jyväskylän yliopistosta.