Uusia käyttökohteita hukkamateriaaleille opinnäytetöissä

19.11.2015

Lahdessa Symbioosit edistävät kiertotaloutta -seminaarissa esiteltiin konkreettisia esimerkkejä teollisista symbiooseista.

Kotitalouksien ja teollisuuden jätteistä ja ylijäämistä syntyy Lahden seudulla muun muassa lämpöä, biokaasua, maanrakennusaineita ja lannoitteita pelloille. Jätteestä tuotetulla biokaasulla voisi energiasisällön puolesta liikuttaa koko Lahden seudun joukkoliikenteen.

Kiertotalousyhteiskunnassa tuotteet ovat kestäviä, niitä voidaan huoltaa, kuluvia osia voidaan vaihtaa ja käytön lopuksi voidaan purkaa ja kierrättää. Hukka ja jätteen määrä minimoidaan ja ne ovat raaka-ainetta seuraavalle toimijalle. Näin neitseellisten luonnonvarojen käyttö vähenee luonnollisesti. Tuotteiden ympärille rakentuvat palvelut luovat uusia mahdollisuuksia työllistymiseen.

”Tämä indikoi myös muuttuvaa talousjärjestelmää. Edelläkävijäyritykset haluavat olla mukana uuden arvon luomisessa”, pohti Lahden kaupungin kehityspäällikkö Saara Vauramo.

Myös opiskelijoilla on oiva mahdollisuus olla eturintamassa kiertotalouden edistämisessä. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsevät koluamaan päijäthämäläisiä teollisuusalueiden materiaalivirtoja ja verkostoituvat yritysten kanssa.

Parhaillaan työn alla on noin 10 opinnäytetyötä, joissa tarkastellaan uusia hukkamateriaalien käyttökohteita.

”Löydösten perusteella on tarkoitus aloittaa yksittäisen yrityksen, yritysryppään tai toimialan kanssa kehitysprojekteja. Opiskelijat pääsevät tekemään uuraanuurtavaa työtä kiertotalouden edistämiseksi ja luomaan uraa tulevaisuuden tiennäyttäjinä”, summaa Lahden ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Kirsti Cura.

Teolliset symbioosit -toimintamalli (FISS) toimii työkaluna yrityksille siirtymisessä kiertotalouteen. Alueelliset FISS koordinaattorit järjestävät työpajoja, joissa eri toimialojen yritykset kohtaavat ja pääsevät keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista.

Työpajoissa kerätään tarvittavat ja ylijääneet resurssit tietokantaan, josta koordinaattorit hakevat mahdollisia symbiooseja ja saattavat toimijat saman pöydän ääreen.

”Yhteensä FISS-toiminnassa on mukana 374 toimipaikkaa ja 2 446 resurssia. Kansallinen koordinaatio varmistaa, että toiminta on eri puolilla Suomea samanlaista ja resurssit tallentuvat yhteiseen tietokantaan. Parhaassa tapauksessa aikaisemmin arvottomina tai kustannuksina nähdyt materiaalivirrat tuottavat uutta arvoa”, toteaa FISS toiminnan kansallisesta koordinaatiosta vastaava Paula Eskola Motiva Oy:stä.

Motiva järjesti seminaarin yhteistyössä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n, Lahden ammattikorkeakoulun, Lahden kaupungin ja Kotkan-Haminen seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n kanssa.