11.2.2014 Sitran Teolliset symbioosit -hankekokonaisuus vauhdittaa kilpailukykyisten teollisten symbioosien muodostumista. Luomme yrityksille parempia lähtökohtia päästä kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille sekä…
Uutta bisnestä ja maailmanluokan ratkaisuja teollisilla symbiooseilla
11.2.2014
Sitran Teolliset symbioosit -hankekokonaisuus vauhdittaa kilpailukykyisten teollisten symbioosien muodostumista. Luomme yrityksille parempia lähtökohtia päästä kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille sekä puramme toiminnan hallinnollisia esteitä.
Keskeinen tehtävämme on tuoda Suomeen teollisten symbioosien toimintamalli, jossa yritykset pääsevät ohjatun työskentelyn kautta vaihtamaan hyödyntämättömiä resursseja ja löytävät uusia yhteistyökumppaneita.
Olemme pilotoineet Suomessa yhdessä Motivan kanssa mallia, joka on Britanniassa luonut miljoonien investoinnit ja tuhansia työpaikkoja sekä tuonut mittavat säästöt sekä ympäristölle että yrityksille. Tämä National Industrial Symbiosis Programin, eli Nisp- ohjelman, työpajamalli on yritysten aktivoinnin ja kumppanien löytämisen työkalu, joka jo sellaisenaan antaa yritykselle hyvän kuvan mahdollisuuksista uuteen liiketoimintaan ja resurssitehokkuuteen. Nyt pilotoinneissa mukana olleet 150 yritystä ovat saaneet tuhansien eurojen arvoiset yksityiskohtaiset prospektit uusiin asiakkuuksiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin jo sellaisenaan.
Mutta suurin lisäarvo syntyy, kun osaavat asiantuntijat sparraavat eteenpäin vaikutuksiltaan lupaavimpia synergioita. Rauman pilotointi on tästä hyvä esimerkki. Siinä viidelle merkittävimmälle yritykselle löytyneissä symbioosihyödyissä puhutaan useista miljoonista euroista.
Nisp-tyyppiselle työpajalle on siis kysyntää – eli työkalulle, jossa muodostetaan symbiooseja. Mutta symbioosien onnistumien vaatii myös ammattilaisten jatkotyötä, joka on oikeastaan tekemisen tärkein osa. Ydinasia tietenkin on, että sivuvirtojen hyödyntämisen pitää aina olla taloudellisesti kannattavaa – sekä niiden tuottajalle että niiden hyödyntäjälle.
Nisp on herättänyt intohimoa myös kuntasektorilla. Jotkut näkevät sen sellaisenaan toimintamallina kuntien ja kaupunkien elinkeinojen elvyttäjänä ja uutena sampona. Sitä se voi ollakin, mutta alueellisena työkaluna teolliset symbioosit vaativat teollisen toiminnan tahtotilan ja strategian sen toteuttamiseksi. Lisäksi tarvitaan sopivat yritykset ja niiden taustalla olevat materiaalivirrat sekä mahdollistava lainsäädäntö, yritysten velvoitteiden ja rajoitusten tunteminen. Kun nämä ovat kunnissa kohdallaan, teollisia symbiooseja muodostuu evoluution, eli luonnollisen yritystenvälisen toiminnan, ja Nisp-tyyppisen fasilitoinnin lisäksi top down -periaatteella alueellisesti esimerkiksi teollisuuspuistoihin, satamiin, kaatopaikoille ja vaikka keskelle kaupunkia.
Kaikki kunnat haluavat investointeja ja työpaikkoja, joita seudut pyrkivät luomaan omilla kehittämispalveluillaan. Ikävä kyllä ne on kytketty irti teollisesta toiminnasta ja suurista alueellisista julkisista investoinneista. Tästä esimerkkinä ovat seudulliset jäteratkaisut, jotka voisivat, linkitettynä ympäristöteollisuuden palvelu- ja teknologiaratkaisuihin, olla taloudellisesti kannattavia ja ekologisesti fiksuja resurssienhallinnan kokonaisratkaisuja.
Uuden menestymisen mahdollisuuden alueille voisi tuoda siis teollisen symbioosien ajatukseen pohjautuva, seudullisen jätehuollon ja cleantech-ratkaisujen yhdistäminen, joka pohjautuu jätehierarkian mukaiseen materiaalien uusiokäytön ja jalostusarvon maksimointiin. Tällaisille investointeja ja yrityksiä puoleensavetäville ratkaisuille on maailmalla kysyntää, ja ne toimivat myös yritysten show caseina, näyttöinä, myös vientikaupoissa.
Esimerkeiksi tällaisista aihioista käyvät Forssassa Kiimassuon alue yrityksineen, L&T:n ostama kaatopaikka Sybimar Oy:n yhteydessä Uudessakaupungissa sekä HSY:n Ämmssuon ja Mikkelin Miktech-hanke kaatopaikan kehittämisestä. Nyt erityisen ajankohtainen on Turun seutu, jolla on mahdollisuus tehdä yrityksiä yhdistävä yhdyskuntajätteiden hyödyntämisratkaisu, joka kertaheitolla veisi edellä mainitun ryhmän muiden ohi uuden cleantech-alan ykkösalueeksi Suomessa.
Teolliset symbioosit ovat paitsi tunnettua resurssitehokasta fyysistä teollista toimintaa myös uusi, toimialat ylittävä ajattelu- ja toimintamalli, joka johtaa innovaatioiden, palveluiden ja yritysten syntyyn. Tänä vuonna syntyvän Suomen Nisp -palvelun tehtävänä on yhdistää yritykset vauhdittamaan tuota kehitystä ja antaa eväät jalostaa symbiooseista monistettavia ja resurssiviisaita maailmanluokan ratkaisuja.
Jyri Arponen, johtava asiantuntija, Teolliset symbioosit -hankkeen vetäjä