Vähähiiliseen kiertotalouteen laaja sopimus

Kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei saisi enää vuonna 2035 ylittää vuoden 2015 tasoa. Tavoite ei kata vientituotteiden valmistuksessa kuluvia luonnonvaroja.

Resurssien tuottavuuden pitäisi samassa ajassa kaksinkertaistua, samoin materiaalien kiertotalousasteen.

Kattava edustus

Syyskuussa työnsä aloitti laaja yhteistyö- ja seurantaryhmä, joka on perustettu ohjaamaan ja seuraamaan kiertotaloustavoitteiden toteuttamista.

30-henkinen työryhmä ja sen sihteeristö edustavat keskeisiä kiertotalouden edistämiseen vaikuttavia tahoja. Mukana on edustajia niin teollisuuden etujärjestöistä, kierrätys- ja jätehuoltoalalta, ministeriöistä, tutkimuslaitoksista kuin kolmannelta sektoriltakin.

Puheenjohtaja, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski kertoo, että ensimmäisessä kokouksessa tunnelma oli innostunut:

”Olen tyytyväinen, että erilaiset sidosryhmät ovat todella hyvin edustettuina työryhmässä. Kiertotalouteen on tällä hetkellä laaja kiinnostus, mikä ei ole yllätys, koska kiertotalouteen liittyy niin valtavia mahdollisuuksia.”

Sopimuksen valmistelu käyntiin

Kiertotalouden strateginen ohjelma ja sen pohjalta tehty valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalousohjelmasta linjasivat tahtotilan ja toimenpiteitä, joiden avulla Suomi yhteiskuntana pääsisi kohti tiukkoja kiertotaloustavoitteitaan.

Yksi toimista on, että Suomeen laaditaan laaja, toimialarajat ylittävä, vähähiilinen kiertotaloussopimus.

Tarkoitus on, että vähähiilinen kiertotaloussopimus auttaa eri toimialoja ja alueita laatimaan ja päivittämään omia suunnitelmiaan sekä tunnistamaan ja vauhdittamaan kaikkein vaikuttavimpia kiertotaloustoimia.

Damski muistuttaa, että Suomi on iso maa. Kiertotalous voi avata erilaisia mahdollisuuksia eri alueilla ja eri toimialoilla.

”En pidä vähäisenä sitäkään tosiasiaa, että onhan tämä tällainen valtakunnallinen kiertotaloussopimus aika mielenkiintoinen avaus myös kansainvälisesti.”

Vähähiilisen kiertotaloussopimuksen valmistelua on tarkoitus tehdä keskustellen yhdessä alan toimijoiden ja kuntien kanssa. Damski kutsuukin kiertotaloustoimijoita mukaan valmistelutyöhön.

”Yhteistyöverkostossa saamme hahmoteltua vaihtoehtoisia polkuja, joita edetä kohti vuoden 2035 tavoitteita kullekin sektorille parhaiden toimenpiteiden kautta.”

Tuoretta tietoa materiaalivirroista

Apuna sopimuksen toteuttamisessa ovat Suomen ympäristökeskuksen, Tilastokeskuksen ja muiden tutkimuslaitosten yhdessä luomat skenaariomallit erilaisista kiertotalouden edistämisen keinoista.

Skenaariotyö pohjautuu päivitettyyn dataan Suomen talouden materiaalivirroista ja niiden ympäristövaikutuksista. Tämä niin sanottu ENVIMAT-selvitys on valmistumassa ensi vuonna.

Selvitys antaa tuoreet tiedot ja kertoo, kuinka luonnonvaroja kulutetaan nyt sekä kuinka käyttöä voisi vähentää ja optimoida kullakin toimialueella ja löytää uusia toimintamalleja ja teknologioita.

Vielä vuoden 2015 tietojen mukaan raaka-aineiden kulutus oli Suomessa noin 29 tonnia per asukas. EU:n keskiarvo on 14,5 tonnia asukasta kohti. Kestäväksi arvioitu taso on 3–8 tonnia asukkaalta.

Materiaalien kiertotalousaste oli vuonna 2018 Suomessa seitsemän prosenttia, kun EU-keskiarvo on 11–12 prosenttia.

Tavoitteena on, että vähähiiliseen kiertotaloussopimukseen olisi kesään 2023 mennessä liittynyt vähintään kaksi merkittävää toimialajärjestöä, kunkin toimialan avainyrityksiä sekä parisenkymmentä edelläkävijäkuntaa tai -kaupunkia. Myös kokonaiset maakunnat voivat liittyä sopimukseen.

Kiinnostuneet voivat ottaa jo yhteyttä ympäristöministeriöön, esimerkiksi Taina Nikulaan tai Anna-Maija Paju­kallioon.