Vähäpäästöistä betonia raitiotiehen, Kruunusiltoihin, Kalasataman ratalaattoihin – Päästösäästöjä yli neljä miljoonaa kiloa

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne laskee välttäneensä rakennus- ja kunnossapitohankkeissaan hiilidioksidiin verrattavia päästöjä miljoonia kiloja vuoden 2023 aikana pääasiassa vähäpäästöisen betonin ansiosta.

Betonin käyttö aiheuttaa rakennushankkeissa suurimmat päästöt. Aina betonin korvaaminen ei ole mahdollista. Betonin sideainetta sementtiä voi kuitenkin korvata vähäpäästöisemillä sideaineilla.

Valtaosa Kaupunkiliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy uuden ratainfran ja varikoiden rakentamisesta sekä kalustohankinnoista. Hiilineutraali Kaupunkiliikenne eli Hilkka-ohjelma keskittyy näiden päästöjen vähentämiseen.

Ratakunnossapitoon vähäpäästöisempää laattaa

Kaikkiaan Kaupunkiliikenteen rakentamisen ja kunnossapidon projekteilla saavutettiin vuonna 2023 hiilidioksidiin verrattavia päästösäästöjä vähäpäästöisen betonin käytöllä yhteensä neljä ja puoli miljoonaa kiloa.

Euroopan ympäristökeskuksen ilmoittaman arvion mukaan päästösäästöillä voisi ajaa henkilöautolla 37 miljoonaa kilometriä eli yli 900 kertaa maapallon ympäri.

Esimerkiksi liityntäpyöräpysäkkien rakentamisessa pystyttiin vähentämään hiilipäästöjä jopa 49 prosenttia valitsemalla vähäpäästöisiä materiaaleja.

Mannerheimintien raitiotien rakentamiseen meni betonia 7 100 tonnia, josta 93 prosenttia oli vähäpäästöistä.

Ratakunnossapidon pinta- ja pohjalaattojen betonista peräti 99 prosenttia oli vähäpäästöistä.

Betonia pystyttiin korvaamaan vähäpäästöisellä betonilla myös esimerkiksi Kruunusiltojen ratalaatoissa, joissa vähäpäästöistä betonia käytettiin 68 prosenttia kaikesta käytetystä, yhteensä 6 200 tonnista betonia.

Erityisesti betonia käytetään rakennushankkeissa valtavia määriä – Suomessa noin 2 500 kiloa vuodessa jokaista asukasta kohden.

Betonia kuluu infrarakentamiseen pääkaupunkiseudullakin suuria määriä. Esimerkiksi Ruskeasuon varikon seiniin, anturoihin, pilareihin ja laattoihin on käytetty 87 000 tonnia betonia. 37 prosenttia tästä oli vähäpäästöistä betonia.

Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen paalu- ja ratalaatat ovat kuluttaneet betonia 110 000 tonnia. Määrästä 43 prosenttia oli vähäpäästöistä.

Kaupunkiliikenteellä on meneillään uusia hankkeita, joissa käytetään vähäpäästöistä betonia mahdollisuuksien mukaan.

Myös uudella tavalla suunnittelemalla voidaan säästää betonin määrissä ja saavuttaa suuriakin päästösäästöjä. Suunnitteilla on lisäksi suuria raitiotie- ja varikkohankkeita, joissa vähäpäästöisen betonin käyttömahdollisuuksia kartoitetaan hankkeiden suunnitteluvaiheissa.

Kuva: Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne. Valtaosa Kaupunkiliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy uuden ratainfran ja varikoiden rakentamisesta sekä kalustohankinnoista.