Jätteen tuottajille, käsittelijöille ja kuljettajille tulee paljon uusia kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksia. Tiedon avulla pysytään kärryillä jätteen matkasta läpi koko jätehuoltoketjun. Samalla saadaan tilastotietoa siitä, paljonko yhdyskuntajätteestä on todella kierrätetty.

Digitalisaatio ja datankeruu ovat mullistamassa jätehuollon.

EU edistää kiertotaloutta ja teki vuonna 2018 uuden jätesäädöspaketin. Tämä on käynnistänyt myös Suomessa kansallisen jätelainsäädännön uudistustyön, joka alkaa nyt olla loppusuoralla.

Valtioneuvosto hyväksyi marraskuun puolivälissä asetuksen jätteistä sekä asetukset ympäristönsuojeluasetuksen ja kahden muun asetuksen muuttamisesta. Kuusi muuta asetusta hyväksyttiin marraskuun lopussa.

Nämä uuteen jätelakiin liittyvät asetukset tulivat voimaan joulukuun alussa.

Uudistettu jäteasetus velvoittaa erilliskeräämään ja kierrättämään jätteet nykyistä tehokkaammin.

Uudet kirjanpito- ja raportointivelvollisuudet auttavat jäljittämään jätevirtoja, parantamaan tilastotiedon laatua ja seuraamaan kierrätys- ja hyödyntämistavoitteiden etenemistä.

Ympäristöhallinto valmistelee parhaillaan myös jäte- ja tuotetietojärjestelmän uudistusta.

”Tiedon tarve on ilmeinen. Uudella lainsäädännöllä tehostetaan jätealan seurantaa ja valvontaa sekä vastataan EU:n raportointivelvoitteisiin. Jätteitä koskevat tiedot edistävät jätehuoltoa ja kiertotaloutta sekä palvelevat kaikkien ympäristö- ja jätealalla toimivien työtä”, kuvailee ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä.

R-koodit muuttuvat

Asetuksissa on paljon yksityiskohtaisia kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksia jätteen tuottajille, käsittelijöille, kuljettajille ja välittäjille.

”Tietoja tullaan tarvitsemaan jätedirektiivin ja kaatopaikkadirektiivin edellyttämään EU-raportointiin sekä valvontaan ja tutkimukseen”, perustelee ympäristöministeriön erityisasiantuntija Eini Lemmelä.

Yli sata tonnia jätettä vuodessa tuottavien ja ympäristöluvanvaraisten toimijoiden eli jätteen tuottajien tulee pitää kirjaa jätteen määrästä, jätenimikkeestä, jätteen tyypistä sekä POP-jätteestä eli jätteestä, joka sisältää ympäristölle haitallisia, pysyviä orgaanisia yhdisteitä.

On myös eriteltävä, millaisessa toiminnassa jäte on syntynyt. Jos teollisuuslaitoksella syntyy jätettä myös vaikkapa toimistosta tai sosiaalitiloista, nämä jätteet pitäisi kirjanpidossa eritellä yhdyskuntajätteiksi.

Jätteen tuottajan on myös pidettävä kirjaa ominaisjätemäärästä, jätteen vastaanottajasta sekä käsittelytavasta.

Kirjanpidossa käytettävät hyödyntämiskoodit eli niin kutsutut R-koodit ovat muuttumassa. Uudet koodit otetaan käyttöön jätekirjanpidossa jo ensi vuoden alussa. Uudet koodit ja esimerkit koodien käytöstä löytyvät joulukuussa ympäristöhallinnon sivuilta ymparisto.fi/YLVA.

R- ja D-koodien muutoksista löytyy myös ELY-keskuksen toimittama kuvasarja tämän artikkelin lopusta.

Laitos arvioi yhdyskuntajätemäärän

Jätettä ammattimaisesti ja laitoksessa käsittelevän ympäristöluvanvaraisen toimijan on pidettävä samalla tavoin kirjaa jätteistä ominaisjätemäärää lukuun ottamatta.

Jätteen kuljettajan, välittäjän ja kerääjän on myös pidettävä kirjaa näistä tiedoista. Lisäksi on merkattava jätteen luovuttajan ja jätteen vastaanottajan tiedot.

Jätteen käsittelijän on merkattava maa, josta jäte on peräisin. Näin erotetaan Suomesta ja muista maista peräisin olevat jätteet toisistaan EU-raportointia varten.

Jätteen hyödyntämisessä syntyvistä tuotteista ja materiaaleista sekä käyttötarkoituksistakin on pidettävä kirjaa.

Kierrätysasteen laskentasäännöt muuttuvat. EU-jäsenmaiden on pystyttävä raportoimaan komissiolle, kuinka suuri osuus yhdyskuntajätteestä on tosiasiassa kierrätetty. Kierrätetyksi ei enää saa laskea esimerkiksi jätteen käsittelyssä syntyvää hylkyä eli rejektiä.

”Haasteena on, että yhdyskuntajätteet sekoittuvat usein jätehuoltoketjussa muihin jätteisiin. Kirjanpito- ja tiedonantovelvoitteita laadittaessa haastavinta oli pohtia, miten saadaan tietoon juuri kierrätysprosessiin päätyvän yhdyskuntajätteen määrä”, Eini Lemmelä taustoittaa.

Ratkaisu on, että yhdyskuntajätettä käsittelevien laitosten on tehtävä arvio siitä, mikä osuus jätteenkäsittelyssä syntyvästä jätteestä on peräisin yhdyskunnasta.

Yhdyskuntajätettä käsittelevien olisi toimitettava valvontaviranomaisille tämä arvio ensimmäistä kertaa vuonna 2024 koskien vuoden 2023 tietoja.

Myös Tilastokeskus tulee pohjaamaan kierrätysasteen laskennan näihin laitoskohtaisiin arvioihin syötteen yhdyskuntajäteosuuksista.

Kuonan ja pohjatuhkan metallit kierrätysasteeseen

Jätteen matkaa on kyettävä seuraamaan läpi jätehuoltoketjun. Tämä merkitsee, että jos jäte siirtyy valtiorajan yli, myös tietojen jäljityksen ja raportoinnin on seurattava perässä. Jos jäte on toimitettu toiseen EU-jäsenvaltioon kierrätettäväksi, jätteen saa laskea kierrätetyksi vain se valtio, jossa jäte on kerätty.

Jätedirektiivin mukaan jäsenmaa voi laskea kierrätysasteeseen mukaan myös yhdyskuntajätteen poltossa syntyneestä tuhkasta ja kuonasta erotellut metallit. Siksi jätteenpolttolaitosten on selvitettävä viiden vuoden välein otantatutkimuksella poltettavaksi tulevien jätteiden metallipitoisuudet.

Kuonan ja pohjatuhkan käsittelijöiden puolestaan on pidettävä kirjaa kuonan ja pohjatuhkan sisältämän metallirikasteen määrästä, sekä siitä, miltä jätteenpolttolaitokselta tuhka ja kuona ovat peräisin.

Jätteen tuottajan ja käsittelijän on toimitettava yhteenveto kirjanpitotiedoista valvontaviranomaiselle edelliseltä kalenterivuodelta aina helmikuun loppuun mennessä tai ympäristöluvassa määrättynä ajankohtana raportoinnin yhteydessä.

Siirtoasiakirja sähköistyy

Tiedot toimitetaan uudistuvaan ympäristönsuojelun valvonnan sähköiseen asiointijärjestelmään YLVAan. Sitä kehitetään niin, että tarvittavat tiedot olisi sujuvaa raportoida.

Jätteen tuottajan on toimitettava kirjanpitotiedot myös jätteen käsittelijälle. Tässä voi hyödyntää eräiden jätteiden osalta sähköistä siirtoasiakirjaa.

Vaarallisesta jätteestä, saostus- ja umpisäiliölietteestä, hiekan ja rasvanerotuskaivojen lietteestä, pilaantuneesta maasta, rakennus- ja purkujätteestä sekä uuden jätelain mukaan myös POP-jätteestä vaaditaan siirtoasiakirja.

Ensi vuoden alusta alkaen siirtoasiakirja on laadittava ensisijaisesti sähköisenä.

”Paperinenkin on yhä mahdollinen, jos sähköistä ei pystytä laatimaan esimerkiksi laitteiden puutteen tai teknisen vian vuoksi”, tarkentaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jenni Lehtonen.

Hän arvioi, että sähköinen siirtoasiakirja on ollut jo käytössä yli puolessa kuljetustapauksista.

Tiedonanto- ja kirjanpitovelvoitteisiin tulee myös muita muutoksia. Nämä koskevat esimerkiksi jäteöljyjä, yhdyskuntajätevesilietteitä sekä kaatopaikkaamista.

Pääkuva: Erkki Makkonen. Data valaisee jätteen reittejä jätehuoltoketjuissa. Esimeriksi rakennus- ja purkujätteestä on tehtävä siirtoasiakirja.

R- ja D-koodien kuvat: ELY-keskus/ Tarja Anttila.

Ruokahävikkitiedot talteen

Myös elintarvikealan toimijoille tulee uusia velvollisuuksia pitää kirjaa elintarvikejätteen määristä, käsittelystä ja ruokahävikistä.

”Kirjanpidosta on toimijoille itselleenkin hyötyä, kun he miettivät ruokahävikin vähentämisen toimia”, uskoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jenni Lehtonen.

Velvollisuus koskee elintarvikealan toimijoita, jotka toimivat elintarvikkeiden tuotannossa, valmistuksessa, tarjoilussa ja myynnissä. Velvollisuuden ulkopuolelle jää kuitenkin suuri joukko yleishyödyllisiä yhteisöjä kuten ruoka-aputoimijoita sekä alkutuotannon toimijoita.

Ympäristöluvan- ja ilmoituksenvaraisten elintarvikealan toimijoiden olisi toimitettava yhteenveto kirjanpitotiedoista valvovalle viranomaiselle ensimmäisen kerran vuoden 2023 tiedoista.

Ympäristöluvanvaraisten toimijoiden vuosiraportoinnissa uutta on jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen määrän raportointi.

Muille toimijoille tiedonantovelvollisuutta ei tulisi, vaan riittäisi, että nämä pitäisivät kirjaa tiedoista. Kirjanpito helpottaisi esimeriksi Luonnonvarakeskusta, kun keskus kerää ja raportoi EU:lle tietoja Suomen ruokahävikistä ja elintarvikejätteistä.

”Alkuvaiheessa tiedonantovelvoite koskisi vain niitä elintarvikealan toimijoita, jotka ovat ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisia tai ilmoitusvelvollisia, ei ravintoloita ja kauppoja. Jatkossa mietimme, tarvitseeko tiedonantovelvoitetta laajentaa muihin toimijoihin”, tarkentaa ympäristöneuvos Riitta Levinen.

Ilmoita kotikompostointisi!

Onko pihassasi kompostori, jossa käsittelet kodin biojätettä? Tämä tapa tuottaa nyt muutakin hyötyä kuin sen, että saat muhevaa multaa puutarhatöihin: Autat Suomea pääsemään yhdyskuntajätteen kierrätysasteeseen.

Suomi tähtää siihen, että yhdyskuntajätteestä saataisiin kierrätettyä 55 prosenttia vuonna 2025. Tähän saakka kierrätettyä on saatu vain vähän yli neljäkymmentä prosenttia, joten suomalaisilla on edessä yhteinen kierrätysurakka.

EU sallii sen, että kiinteistöillä tapahtuvan pienimuotoisen käsittelyn eli kotikompostoinnin saa laskea mukaan kierrätysasteeseen, jos siitä saa kerättyä riittävän luotettavat tiedot.

Jos siis jo kompostoit kotona muutakin biojätettä kuin puutarhajätettä, kerro siitä kuntasi jätehuoltoviranomaiselle.

Jätehuoltoviranomaiset ovat juuri luomassa tähän menettelytapoja ja ohjeistusta.

Jos innostut aloittamaan kotikompostoinnin myöhemmin, muista tehdä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kompostoinnin aloittamisesta.

Näin saamme yhdessä kohennettua kansallista yhdyskuntajätteen kierrätysastetta.