Asiantuntijat: Suomi jää muovien kiertotaloudessa jälkeen ilman lisätoimia

Muovien kiertotalouden toteutuminen Suomessa vaatii laajoja ja jatkuvia ponnistuksia.

Suomen ympäristökeskuksen julkaisema, PlastLIFE-hankkeen tuore raportti toteaa, että vaikka muovien kiertotalous on Suomessa edistynyt, tavoitteista ollaan yhä niin kaukana, että tarvitaan merkittäviä lisätoimia.

Raportin mukaan suurin haaste on vähentää muovien tarpeetonta kuluttamista ja lisätä uudelleenkäyttöä.

Muovin käytön vähentäminen ja uudelleenkäytön lisääminen vaatisivat kuitenkin muutoksia kulutustottumuksissa ja koko muovien liiketoimintaympäristössä. Vanhat toimintamallit olisi hylättävä. Tämä puolestaan edellyttäisi voimakkaita poliittisia ohjauskeinoja.

Tähän saakka muovien vähentäminen on pohjautunut Suomessa pääasiassa vapaaehtoisiin sitoumuksiin ja muihin kulutuksen vähentämisen vapaaehtoisiin toimiin. Niiden vaikutuksista on vain vähän näyttöä.

“Muovien kiertotalous ei toteudu pelkästään kierrätystä lisäämällä, vaan vaatii muutoksia käyttäytymisessä, politiikassa ja liiketoiminnassa”, toteaa PlastLIFE-hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta.

Päätöksenteolle tieteellistä pohjaa

Politiikan kehittämisessä tulisi korostua muovien turvallisuus, ilmastopäästöjen ja roskaantumisen ehkäisy ja kokonaiskestävyydeltään parhaiden ratkaisujen tukeminen.

PlastLIFE-hanke tuo tutkittua tietoa päättäjille. Tiedot auttavat Suomea pitämään esillä kansallisia näkökantoja ja pohjoisia olosuhteita myös EU-lainsäädäntötyössä.

Raportin mukaan lisäksi tarvitaan kattavia indikaattoreita muovien kiertotalouden edistymisen seurantaan sekä riittävää tutkimusrahoitusta, jotta päätöksenteko perustuu tieteelliseen näyttöön.

Muovien kulutuksen vähentäminen tuottaisi merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia: Se vähentäisi roskaantumista ja ympäristön pilaantumista, vähentäisi muoveihin liittyvien haitallisten aineiden päätymistä ympäristöön ja eliöihin ja pienentäisi ilmastovaikutuksia, koska suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät tuotantovaiheessa.

Muovinkierrätys etenee parempaan suuntaan mutta liian hitaasti

Muovien kierrätyksen edistämiseen on viime vuosina satsattu. Kierrätyskapasiteetti onkin parantunut.

Kierrätys on kuitenkin edelleen rajallista. Kierrätämme pääasiassa muovipakkauksia. Tietoa tulisi koota myös muista muovijätteistä, niiden määrästä ja kierrätyspotentiaalista.

Muovipakkausten kierrätysaste oli 29 prosenttia vuonna 2023, eikä Suomi ole pääsemässä EU:n asettamaan 50 prosentin tavoitteeseen tänä vuonna.

”Vain alle puolet kaikesta muovijätteestä on erilliskerättyä muovipakkausjätettä, ja noin 80 prosenttia muovijätteestä hyödynnetään energiana, mikä aiheuttaa merkittäviä ilmastovaikutuksia. Muidenkin kuin pakkausmuovien kierrätys tulisi kiireesti saada kuntoon”, arvioi tutkija Milja Räisänen Suomen ympäristökeskuksesta.

Muovien fossiilisen raaka-aineen korvaajiksi on kehitetty biopohjaisia muoveja ja kierrätysmuoveja, mutta siirtymä on hidasta ja kotimainen tuotanto kohtaa kilpailua kansainvälisillä markkinoilla.

PlastLIFE lähtee toiseen vaiheeseen

PlastLIFE-hanke (2022–2029) tähtää muovien kestävään kiertotalouteen Suomessa edistämällä 17 organisaation voimin Suomen muovitiekartan toimeenpanoa.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen arviointi osoittaa, että vaikka yhteistyöverkostot ja muovitiekartan pohja ovat vahvistuneet, muovien kiertotalouden toteutuminen vaatii laajoja ja jatkuvia ponnistuksia.

PlastLIFE-hankkeen toisessa vaiheessa vuosina 2026–2029 vahvistetaan viestintää päättäjille ja kuluttajille sekä lisätään yhteistyötä yritysten kanssa tulosten levittämiseksi ja skaalaamiseksi.

PlastLIFE siirtää painopistettä etenkin muovin turhan kulutuksen vähentämiseen ja uudelleenkäyttöön.

Nyt julkaistussa raportissa on arvioitu muovien kiertotaloutta Suomen muovitiekartan päätavoitteiden näkökulmasta.

Muovitiekartta on ministeriöiden strateginen hanke ja laaja kansallinen ohjelma, jonka tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä.

EU:n LIFE-ohjelmasta rahoittama, Suomen ympäristökeskuksen koordinoima PlastLIFE-hanke edistää Suomen muovitiekartan tavoitteita roskaantumisen vähentämisestä, muovien turhan kulutuksen välttämisestä, muovien kierrättämisestä ja valmistuksen fossiilisten raaka-aineiden korvaamisesta.

Teksti: Uusiouutisten toimitus

Kuva: Adobe Stock. Kiertotalouden edistymisen seuranta muovialalla on yhä puutteellista. PlastLIFE-hankkeen raportin mukaan parannettu tiedonkeruu ja paremmat indikaattorit ovat olennaisia pullonkaulojen tunnistamiseksi ja tulevien toimien ohjaamiseksi.