Kunnilla ja PlastLIFE-hankkeella yhteinen tavoite: vähennetään muoviroskan määrää

On sanomattakin selvää, että muovi väärin käytettynä on haitta kaupunkiympäristössä, lenkkipolun varrella, rannalla, meressä. Roskainen ympäristö vähentää viihtyisyyttä, ja lisäksi sen siivoaminen on kerta kaikkiaan kunnalle ja kansalaisille kallista. Jokainen meistä kuntalaisista voikin pohtia, miltä roskaton kunta oikeasti näyttää.

PlastLIFE-hankkeen järjestämä työpaja tarjosi yhteisen tilan pohtia tätä kysymystä sekä vaikuttavia keinoja kestävän muovisuhteen luomiseksi kunnissa.

Muovisuhdetta käsiteltiin roskaamattomuuden ja uudelleenkäytön edistämisen näkökulmista.

PlastLIFE tavoittelee muovien kiertotalouden läpimurtoa vuoteen 2035 mennessä, turhan kertakäyttöisen muovin kulutuksen välttämistä sekä muovisten uudelleenkäyttöratkaisujen lisäämistä. Blogitekstissä on nostettu keskeisiä esimerkkejä työpajan tuloksista.

On tärkeää saada kuntalaiset toimimaan ja ymmärtämään kunnan asettamat tavoitteet roskaamattomuudelle. Roskaamisen vähentämiseksi on merkittävää lisätä ja edistää erilaisten ryhmien tietoisuutta roskaamisen haitoista.

Hyviä kokemuksia on saatu erilaisista viestintäkampanjoista, jotka ovat positiivisävyisiä ja vaikuttavia. Viestintä roskaamisen ja lajittelun vaikutuksista on tehokkaampaa, jos tutkitusta tiedosta viestii esimerkiksi kala, joka saa mahanpuruja muovista.

Sovellus kertoo roskista

Ulkona liikkuessa moni voi kiinnittää huomiota roska-astioiden puuttumiseen tai siihen että niiden käyttö on ollut liiankin suosittua viikonlopun jälkeen.

Roskaisista alueista ja roskien laadusta tulisi tuottaa parempaa tietoa, jonka avulla voitaisiin luoda systemaattisempi kokonaiskuva roskaantumisesta. Kerättyä tietoa olisi mahdollista hyödyntää kaupunkiympäristössä myös laajemmin, esim. kunnan valvonnan tukena.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Rosgis-sovellus voisi tarjota keinon kerätä tietoa roskaantumisesta ja samalla vähentää suoria yhteydenottoja kuntaan, koska roskista voisi ilmoittaa sovelluksella. Luontoon heitetyn roskan määrän vähentämiseen voisi käyttää myös erilaisia kannustimia ja sanktioita.

Edelläkävijyys puhuttaa

Parhaimmillaan kunnanvaltuusto voisi tehdä sitoumuksen olla roskaton kunta. Roskatonta kuntaa olisi tärkeää edistää yhdessä kuntalaisten kanssa ja kuunnella heidän näkemyksiään ja toiveitaan.

Kaupunginosatoiminnan avulla roskaamattomuuden agendaa voitaisiin jalkauttaa vahvemmin osaksi lähiympäristöä.

Muovi on materiaalina yleensä helposti pois heitettävä, ja muovien uudelleenkäyttö nähdään haasteellisena ja liikaa kulutustottumuksia muokkaavana. Uudelleenkäyttö on kuitenkin mahdollisuus, eikä uhka.

Muovien kiertotalouden osalta uudelleenkäyttöä vahvistavat käytännöt ovat ratkaisevia, ja ne vastaavat myös kuntien haluun vähentää kertakäyttöisen muovin kulutusta.

Esimerkiksi kunnan järjestämissä tapahtumissa voi uudelleenkäytöllä luoda uudenlaisia käytäntöjä juhlaan: Espoon Tapiolan vapputapahtumassa uudelleenkäytettävät astiat olivat iloinen yllätys niin kansalaisille kuin myyjille.

Varhainen sitouttaminen on toiminnan ytimessä

Jo tapahtumasuunnittelun varhaisessa vaiheessa on hyvä sitouttaa tapahtumien myyjät ja muut toimijat. Uudelleenkäyttö vaatii tarkkaa suunnittelua, ja valitut käytännöt ja vastuut määritellään sopimuksin.

Hyvin suunnitellun tapahtuman konseptia voidaan toistaa helpommin, kun uudelleenkäyttö on jo monelle tutumpaa.

Suomalaisille tuttua pantti- ja palautusjärjestelmää kannattaa hyödyntää ja palautuspisteet kannattaakin suunnitella mahdollisimman saavutettavaksi.

Suomessa on kokeiltu uudelleenkäyttömahdollisuuksia ja yhteistyöllä näitä voidaan skaalata isompiin ja suurempiin tapahtumiin.

Paikallistason yhteistyöllä päästään jo pitkälle, kun hyödynnetään kunnan omia tarvikkeita tai yritysten vuokrauspalveluita. Hyvällä viestinnällä lisätään näkyvyyttä ja tiedottaminen uusista ratkaisuista kannattaa aloittaa hyvissä ajoin: muovien uudelleenkäytöstä hyötyy jokainen kuntalainen.

Suomen Muovitiekartan toimeenpanoa edistävä PlastLIFE-hanke järjesti 12.9.2024 ”Miten edistämme muovien kiertotaloutta kunnissa?” -työpajan muovin kestävästä kiertotaloudesta kiinnostuneille kuntien työntekijöille.

Työpaja järjestettiin Teamsin välityksellä ja mukana oli yhteensä 30 osallistujaa eri kunnista ja organisaatiosta. Kiitos kaikille osallistuneille!

PlastLIFE on laaja kansallinen yhteistyöhanke muovien kiertotalouden ja Suomen Muovitiekartan edistämiseksi. Hankkeen tavoitteena on saavuttaa kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Vuosien 2022–2029 aikana toimiva hanke saa rahoitusta EU:n LIFE-ohjelmasta.

Lue lisää työpajan tuloksista täältä.

PlastLIFE-hankkeessa on tehty toimintasuosituksia muovien uudelleenkäytön edistämiseksi.

Teksti: Inkeri Saarenaho (suunnittelija) ja Annika Markuksela (suunnittelija), Kiertotalousratkaisut, Suomen ympäristökeskus (Syke)

Kuva: Hanna Talikka, Suomen ympäristökeskus. PlastLIFE-hankkeen konsortio kävi keväällä 2024 keräämässä Joensuussa roskia ja osallistui samalla Ylen miljoona roskapussia -kampanjaa.