Energiakriisi ohjaa kierrätyskelpoista jätettä polttoon – Vantaan Energian Kalle Patomeri kritisoi jätevoimaloiden porttimaksualennuksia

Vantaan Energian jätevoimala maaliskuussa 2023
Facebooktwitterlinkedin

”Toivoisin jätevoimaloiden pyörittäjiltä malttia ja pitkäjänteisyyttä jätteen hankintaan. Ei lähdetä täyttämään omia polttolaitoksia kierrätyksen kustannuksella.”

Näin sanoo Vantaan Energian tuotantojohtaja Kalle Patomeri.

Hän kritisoi sitä, että energiakriisin aikana markkinoilla on nähty jätteenpolttolaitosten vastaanottomaksujen eli niin kutsuttujen porttimaksujen polkumyyntiä. Tämä on johtanut siihen, ettei kierrätysoperaattoreiden ole aina kannattanut yrittää saada jätteistä prosessoimalla vielä kierrätyskelpoista materiaalia uusioraaka-aineeksi teollisuudelle, vaan on ollut kannattavampaa ohjata jäte polttoon.

Patomeren mukaan Vantaan Energia on pitänyt omat porttimaksunsa tasaisena eikä ole lähtenyt mukaan alennusmyyntiin.

”On lyhytnäköistä, että jätettä ohjautuu hintarallien takia jopa ohi kierrätysprosessien.”

”Polttokapasiteettia ei liikaa”

Yhdyskuntajätteestä jo 62 prosenttia poltetaan eli hyödynnetään energiana.

Vantaan Energia on itse ollut mukana kasvattamassa Suomen jätteenpolttolaitoskapasiteettia. Toukokuussa 2022 yhtiö otti käyttöön Långmossebergenin jätevoimalansa laajennuksen. Nyt Vantaalla voi polttaa jo 600 000 tonnia jätettä.

Patomeren mukaan polttokapasiteettia ei kuitenkaan ole Suomessa liikaa:

”Aina tulee rejektejä, jotka eivät kelpaa mihinkään kierrätykseen. Jätemarkkinat ovat Euroopan laajuiset, ja muualla Euroopassa jätettä viedään vielä kaatopaikalle. Ennustan, että tätä jätettä tulee varmasti vielä Suomeenkin poltettavaksi.”

Muovit pois sekajätteestä

VTT arvioi äskettäin Vantaan Energialle eri menetelmiä, jotka vauhdittaisivat kierrätystä. (Lue raportti.)

”Kierrätystä on lisättävä, mutta silti vaikeasti kierrätettävä aines jää poltettavaksi. Tarvitsemme siis ratkaisuja sekä hiilidioksidin talteenottoon että kierrätyksen tehostamiseen”, VTT:n tutkimusalueen johtaja Antti Arasto sanoo.

Syntypaikkalajittelun lisäämisen lisäksi yksi vaihtoehto olisi rakentaa Suomeen keskitettyjä jätteen lajittelulaitoksia.

”Tulevaisuudessa jätteen hyödyntäminen polttoon ja energiaksi on suositeltavaa vain silloin, kun jäte on aidosti muuhun kierrätykseen kelpaamatonta. Tarkalla laitoslajittelulla voitaisiin päästä käsiksi materiaaleihin, joista voidaan luoda jatkojalostamalla uusia raaka-aineita ja kierrätystuotteita”, VTT:n työelämäprofessori Mika Härkönen korostaa.

Hän viittaa esimerkiksi sekajätteen joukossa oleviin muoveihin. Jos ne eroteltaisiin kemialliseen kierrätykseen, voitaisiin lisätä korkealaatuisen uusiomuovin tuotantoa.

Kalle Patomeri uskoo, että jätteenpolton kasvu on väliaikainen ilmiö, sillä jätepohjaisille uusioraaka-aineille kuten uusiomuoville on kasvava kysyntä.

“Tutkimme yhdessä kumppaniemme kanssa mahdollisuuksia hyödyntää jätejakeet siten, että ne tuottavat eniten arvoa”, Patomeri sanoo.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Elina Saarinen. Vantaan Energian jätevoimala maaliskuussa 2023.

Lue lisää Vantaan Energian investoinneista ja uudesta korkealämpötilalaitoksesta kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten syyskuussa ilmestyvästä numerosta 4/23. Tilaa lehti nyt, niin saat myös syyskuun numeron. Vuosikerta tarjoushintaan alk. 29 euroa!

Facebooktwitterlinkedin