Flow Festival on käynnissä Helsingin Suvilahdessa. Musiikin lisäksi kävijöitä hellitään kestävän kehityksen mukaisilla makuelämyksillä. Festareilla ei tarjoilla punaista lihaa eikä…
Flow Festival teki ympäristöbudjetoinnin: Lähifestari on ekoteko, kunhan et tule lentämällä
Valtaosa yleisöstä voi saapua vähäpäästöisesti, mutta suhteellisen pieni lentävä vähemmistö voi silti kasvattaa koko festivaalin jalanjälkeä huomattavasti. Mitä festivaalijärjestäjä voi tehdä ympäristövaikutuksia pienentääkseen?
Helsingin Suvilahdessa järjestetään 14.–16. elokuuta 2026 jälleen vastuullisuudestaan tunnettu musiikki- ja kaupunkikulttuurifestivaali Flow Festival.
Noin 150 artistin tarjoaman musiikkikattauksen lisäksi luvassa on kuratoitu taideohjelma ja ajankohtaisia puheenvuoroja.
Tänä vuonna Flow Festival on suunniteltu käyttäen apuna ympäristöbudjetointia.
Tapahtumajärjestäjä on tuottanut yhteistyössä asiantuntijayritys D-matin kanssa tutkimukseen, data-analytiikkaan ja seurantaan pohjautuvan materiaali- ja hiilijalanjälkityökalun, jota käytetään kulutuksen ja päästöjen budjetointiin.
Tapahtumasta syntyy väistämättä ympäristövaikutuksia
Ympäristöbudjetointi tarkastelee tapahtuman tuotantoa, kiinteistöjä, logistiikkaa, kulutusta, pieniä hankintoja, ruoka- ja juomatarjoilua sekä kävijöiden matkustamista.
Tavoitteena on pienentää tapahtuman materiaalikulutusta eli materiaalijalanjälkeä ja tuottaa myös mahdollisimman pienet ilmastopäästöt eli hiilijalanjäljen.
”Vaikka Flow on aina pyrkinyt toimimaan mahdollisimman vastuullisesti, tällaisen tapahtuman pystyttämisestä jää väistämättä jälki ilmastoon ja ympäristöön. Pyrimme pitämään sen mahdollisimman pienenä. Taiteellinen johtajamme Tuomas Kallio on sanonut, että vähäpäästöisin tapahtuma on tapahtuma, jota ei koskaan järjestetä”, Flow Festivalin toimitusjohtaja Katariina Uusitupa sanoo.
Uusituvan mukaan myös muut tapahtumajärjestäjät ovat olleet kiinnostuneita Flow’n ympäristöbudjetoinnista. Helsingissä testattuja työkaluja on kokeiltu myös esimerkiksi Turussa.
Lentäjä kasvattaa jalanjälkeä
Flow kokoaa Helsingin Suvilahteen kolmen festaripäivän aikana tyypillisesti yli 90 000 kävijää.
Uusitupa arvioi, että lähellä tuotettu urbaani festivaali on kaupunkilaisille ehkä ekologisin tapa nähdä lempiartistinsa livenä. Paikan päälle pääsee ihannetapauksessa kävellen, pyörällä tai julkisella liikenteellä.
D-matin kanssa tehty materiaalinkulutus- ja päästötutkimus paljasti yllättävän seikan: Vaikka jopa 80 prosenttia Flow’n kävijöistä pääsee paikalle vähäpäästöisesti, tapahtuman kokonaisjalanjälki kasvaa huomattavasti jo siitä, jos pienikin osa tulijoista saapuu lentämällä.
Myös kansainvälisten artistien lennot Helsinkiin vaikuttavat paljon tapahtuman kokonaisjalanjälkeen. Flow pyrkii tekemään yhteistyötä naapurimaiden tapahtumajärjestäjien kanssa, jotta artistien lentojen reitityksistä saataisiin mahdollisimman vähäpäästöisiä.
Tapahtumajärjestäjän vaikutusmahdollisuudet yleisön ja esiintyjien matkustamiseen ovat kuitenkin rajalliset.
Viime vuonna Flow Festivalin kulutus ja päästöt kasvoivat vuoteen 2024 verrattuna.
Päästöjä kasvatti etenkin artistien lisääntynyt lentomatkustus. Hiilijalanjälki kasvoi vuodesta 2024 vuoteen 2025 kaikkiaan 336 tonnia.
Uusitupa kertoo, että kulutuksessa ja päästöissä on vuosikohtaista vaihtelua esimerkiksi artistikattauksen mukaan.
Materiaalinkulutusta kasvattivat uudet, monivuotiseen käyttöön tehdyt rakennehankinnat: Flow hankki Balloon-venuelle näyttävän, uudelleenkäytettävän pallon sekä uudet Flow-kirjaimet pääportille.
Hanasaaren voimalaitosalue tarvitsi myös maanmuokkausta.
Järjestäjä valitsi vegaanisen ruokatarjoilun
Flow’n järjestäjät ovat päättäneet kohdistaa päästöjä ja materiaalinkulutusta vähentäviä toimenpiteitä erityisesti niihin seikkoihin, joihin he voivat itse vaikuttaa.
Yksi tärkeimmistä keinoista on tapahtumassa tarjoiltava ruoka.
Festivaalin tunnuspiirteeksi on muodostunut kasvipohjaisuutta ja kestävyyttä korostava ruoka- ja juomavalikoima. Ruoat tarjoillaan tänä vuonna pääasiassa biohajoavista astioista ja juomat uudelleenkäytettävistä kovamuovilaseista.
Festivaaliviikonlopun aikana kävijöitä palvelee yli 40 ravintolaa ja kahvilaa. Edellisvuosien tapaan festivaalilla ei tarjoilla lainkaan punaista lihaa eikä siipikarjan lihaa.
Festarihenkilökunnan ruokailu ja backstage-ruokailut ovat olleet jo viimeiset kaksi vuotta täysin vegaanisia.

Purku- ja kierrätystaide vähentää jätteen määrää
Uusitupa kertoo, että festivaali on onnistunut pienentämään tapahtumassa syntyvän jätteen määrää lähes kolmekymmentä prosenttia. Vaikka kävijämäärä on kasvanut, viime vuonna kokonaisjätemäärä oli Flow’n pienin kymmeneen vuoteen.
Uusituvan mukaan lasku selittyy monilla tekijöillä. Tapahtuman rakenteissa ja alueen taiteessa suositaan uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Flow tekee yhteistyötä esimerkiksi Uusix-verstaan ja purkutaideryhmän kanssa.
Lavarakenteista ja tekniikasta suurin osa tulee alihankkijoilta. Omat rakenteet, kuten Balloon-lavan pallo, säilytetään ja käytetään yhä uudelleen. Päätylavan yläpäätyrakenne on ollut sama jo useita vuosia.
”Mitä enemmän pystymme säästämään ja varastoimaan, sitä vähemmän tarvitsee ostaa uutta. Jos olemme jostain luopumassa, laitamme materiaalit kiertoon esimerkiksi Roinarännin kautta”, Uusitupa selventää.
Roinaränni on Facebookissa perustettu suomalaisen esitysteknisen materiaalin kierrätysyhteisö.
Jätehuollossa Flow’n yhteistyökumppanina toimii Lassila & Tikanoja. Se toimittaa alueen rakentamiseen lavallisen kierrätysvaneria. Alueen taiteilijat ovat päässeet hyödyntämään yrityksen jätemateriaaleja teoksissaan.
Tänä vuonna taiteilija Laura Lehtinen on rakentanut pääportin luo tutulta tuntuvan istuinryhmän. Sen runko on peräisin Amos Rexin pihalta.

Lisäksi festari haluaa minimoida turhan krääsän.
”Kaksi vuotta sitten lakkasimme tekemästä Flow’n omaa merkkaa [merchandisea, oheistuotteita, toim. huom.]. Emme tee esimerkiksi uusia t-paitoja, koska muotiteollisuuden päästöt ovat valtavat”, Uusitupa linjaa.
Tapahtuman kaupassa on myynnissä Luonnonperintösäätiön metsälahjakortteja.
”Sen sijaan, että festarikävijä ostaisi t-paidan, voi suojella palan metsää”, Uusitupa rohkaisee.

Energiajätteen erilliskeräys päättyy
Ruokakojut ovat sitoutuneet lajittelemaan jätteet oikein. Tapahtumassa erilliskerätään muun muassa kartonkia, lasia ja energiajätettä.
Energiajätteen erilliskeräys loppuu tämän vuoden jälkeen lainsäädännön muuttuessa.
Myös biojätteen keräyksessä on tapahtunut muutos. Aiemmin biojäteastiaan sai laittaa myös pakkauksia, mutta jatkossa sinne lajitellaan pelkästään puhdasta biojätettä.
Koska festivaalikävijät eivät juhlahumussa kykene aina virheettömään lajitteluun, tapahtuman työntekijät ja vapaaehtoiset käyvät vielä biojäteastiat läpi ennen kuin niiden sisältö menee eteenpäin.
Uudelleenkäytettäviä juomamukeja baareista
Kovamuovista valmistetut juomapikarit ja -mukit pienentävät muovijätteen määrää.
Pantillisia, uudelleenkäytettäviä mukeja on käytetty Flow’ssa jo vuosia. Niitä voi palauttaa virallisille palautuspisteille. Lisäksi kaikki tapahtuman noin kolmekymmentä baaria ottavat kestomukeja vastaan.
Vaikka alueella on runsaasti jätepisteitä ja hyvä valikoima roska-astioita syntypaikkalajittelua varten, illan viimeisen artistin jälkeen kenttä on yleensä täynnä roskaa.
Lakaisujätettä kertyykin suhteellisen paljon, noin 14 prosenttia kokonaisjätemäärästä.
”Flow’n tavoite on päästä kohti kestävää elämäntapaa. Jalanjälkitavoitteiden saavuttaminen riippuu myös kävijöiden käyttäytymisestä”, Uusitupa tietää.
Suuri festivaali voi pyrkiä ekologiseksi, mutta järjestäjä ei voi ratkaista kaikkea. Lopulta osa jalanjäljestä syntyy yleisön valinnoista.

Flow Festivalin tunnuslukuja 2025
Vuonna 2025 pidetty Flow Festival tuotti yhteensä noin 42,3 tonnia jätettä.
Jätteistä noin 14 tonnia eli noin 34 prosenttia oli energiajätettä. Toiseksi eniten syntyi puupohjaista jätettä, noin 7,6 tonnia eli 18 prosenttia.
Biojätteen osuus oli noin 13 prosenttia, ja rakennusjätteiden noin 7 prosenttia.
Festivaalin materiaali- ja hiilijalanjälki kasvoivat vuoteen 2024 verrattuna.
Materiaalijalanjälki oli kaikkiaan 2 796 tonnia eli noin 30,2 kiloa päiväkäyntiä kohden.
Hiilijalanjälki oli hiilidioksidiekvivalenttitonneina laskettuna 1 312 tonnia eli 14,3 kiloa päiväkäyntiä kohden.
Päiväkäynti Flow’ssa vastaa hiilijalanjäljeltään noin 80 kilometrin bensa-autoajelua. Se on hieman alle puolet keskivertosuomalaisen tavanomaisista päivittäisistä päästöistä.
Materiaalijalanjälki puolestaan vastaa noin neljäsosaa suomalaisen päivittäisestä materiaalikulutuksesta.
Kumppanituotantojen materiaali- ja hiilijalanjälki pienenivät noin 17 prosenttia edellisvuodesta. Vettä kului kaikkiaan 60 000 litraa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös energiankulutus pieneni alueella.
Flow Festival on lyhentänyt aiheuttamaansa luontovelkaa lahjoittamalla rahaa vuosittain Luonnonperintösäätiölle vuodesta 2022 alkaen. Tähänastisten lahjoitusten avulla on saatu suojeluun esimerkiksi linturikas Pukin metsä Joutsassa.
Flow’n kumppanina tänä vuonna on muun muassa käytettyjen vaatteiden sovellus Tise.
Pitkään toiminut yhteistyö John Nurmisen säätiön kanssa jatkuu. Kävijät voivat ostaa Itämeri-lipun ja tehdä lahjoituksia säätiölle.
Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset-lehti
Kuva: Petri Anttila & Koptercam/ Flow Festival. Balloon-lavan valtava pallo on Flow Festivalin oma lavarakenne, jota uudelleenkäytetään vuodesta toiseen.














