Hallituksen suunnitelmat yritysvastuudirektiivin vastustamisesta herättävät hämmennystä ja huolta

Kuva: Adobe Stock. Yritysvastuudirektiivin olisi pitänyt parantaa esimerkiksi pakkotyön tai ihmiskaupan uhrien mahdollisuuksia käydä oikeutta velvollisuuksiaan laiminlyönyttä suuryritystä vastaan. 
Facebooktwitterlinkedin

Suomen suuri valiokunta käsittelee torstaina 8. helmikuuta 2024 Suomen kantaa yritysvastuudirektiivin neuvottelutulokseen.

Hallitus on ehdottanut, että Suomi äänestäisi Euroopan neuvoston 9. helmikuuta pidettävässä äänestyksessä tyhjää, mikä käytännössä tarkoittaa määräenemmistösäädöksen mukaan esityksen vastustamista.

Hallituksen linjaus on hämmentänyt, sillä Suomi oli alun perin itse vaatimassa nimenomaan EU-tason yritysvastuudirektiiviä.

 

Suomi saavutti tavoitteensa neuvotteluissa

Lakiesityksestä vastaavassa oikeudellisten asioiden valiokunnassa toimiva vihreiden varjoesittelijä, europarlamentaarikko Heidi Hautala huomauttaa, että Suomi on aikeissa toimia vastoin pitkäaikaisia ihmisoikeus- ja ilmastotavoitteitaan.

”EU:n yritysvastuudirektiivi on merkittävä edistysaskel ilmaston, ihmisoikeuksien ja vastuullisesti toimivien suomalaisten yritysten kannalta. Hallituksen U-jatkokirjeessä todetaan, että Suomi on saavuttanut keskeiset tavoitteensa direktiivin valmistelussa. Hallitus on silti valmis kaatamaan koko lain kahden uhrien oikeusturvaa parantavan kohdan vuoksi, vaikka ne ovat EU:n perusoikeusviraston suositusten mukaisia”, Hautala sanoo.

 

Sosiaalista ja ympäristöllistä kestävyyttä

Yritysvastuudirektiivi asettaisi suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin.

Yritysvastuudirektiivi kattaa ihmisoikeuksien lisäksi myös yritysten vastuun toimintansa ympäristövaikutuksista. Direktiivi määräisi yritykset laatimaan ja toteuttamaan suunnitelmat, joilla niiden liiketoiminta saadaan Pariisin ilmastosopimuksessa sovittujen ilmastotavoitteiden mukaiseksi.

Hallitus perustelee valmiuttaan asettua äänestämään tyhjää erityisesti kahdella yksityiskohdalla: direktiiviin sisältyvän ryhmäkanneoikeuden ja todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentamisella.

 

Mielenosoituksia ja kritiikkiä

Yritysten vastuullista toimintaa tarkkailevan järjestön Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér pitää hallituksen linjausta häpeällisenä.

”Lapsi- ja pakkotyön lisääntyessä sekä ilmastokriisin kärjistyessä Suomi on historian väärällä puolella”, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér sanoo.

Eettisen kaupan puolesta ry Eetti pelkää, että hallituksen linjaus voi pahimmillaan vesittää vuosien yritysvastuutyön.

Eetti ry aikoo järjestää mielenosoituksen asiasta Pikkuparlamentin edessä torstaina 8.2.

 

Taustalla vuosien valmistelutyö

Direktiivistä on neuvoteltu Euroopan unionissa vuosia. Joulukuussa saavutettiin poliittiinen sopu direktiivin sisällöstä jäsenmaiden, parlamentin ja komission välisissä niin sanotuissa trilogineuvotteluissa.

Nyt jäsenmaista koostuvan neuvoston ja parlamentin on määrä äänestää direktiivin lopullisesta hyväksymisestä.

Suomi ei voi äänestämästä pidättäytymällä yksin kaataa direktiiviä neuvostossa vaan siihen tarvitaan yhteensä vähintään neljä jäsenmaata, jotka yhdessä kattavat yli 35 prosenttia unionin väestöstä.

“Eduskunnan suurella valiokunnalla on vielä mahdollisuus muuttaa Suomen kanta myönteiseksi. Suomen oikeusjärjestelmä pystyy ongelmitta sopeutumaan direktiivin vaatimuksiin, jotka perustuvat vakiintuneisiin kansainvälisiin vastuullisuusperiaatteisiin”, Hautala vetoaa.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Yritysvastuudirektiivin olisi pitänyt parantaa esimerkiksi pakkotyön tai ihmiskaupan uhrien mahdollisuuksia käydä oikeutta velvollisuuksiaan laiminlyönyttä suuryritystä vastaan. 

Facebooktwitterlinkedin