Hankintalakimuutos menee lainsäädännön arviointineuvoston käsiteltäväksi – Kierrätysinvestoinnit jäissä epävarmassa tilanteessa

(Tilaajille.) Hankintalakiuudistuksen aiheuttama epävarma tilanne on jo pakottanut kuntien jäteyhtiöitä lykkäämään kiertotalousinvestointejaan.

Kuopion seudulla toimivan Jätekukko Oy:n toimitusjohtaja Arto Ryhänen kertoo, että Jätekukko on joutunut laittamaan jätelogistiikkaan liittyviä kehittämisinvestointejaan jäihin, koska tällä hetkellä ei ole varmuutta siitä, mikä on kunnallisten jäteyhtiöiden tulevaisuus.

Hallitus on suunnitellut muuttavansa hankintalakia niin, että kunnalla olisi oltava vähintään 10 prosentin omistusosuus sidosyksikössään.

Hallituksen esitystä ei vielä ole esitelty eduskunnalle, joten tarkempaa sisältöä ei vielä ole tiedossa.

Etenkin kunnalliset jäteyhtiöt toivovat, että jätehuoltoala todettaisiin vesi- ja energiahuollon kaltaiseksi poikkeusalaksi, joka jätettäisiin hankintalakiuudistuksen 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen ulkopuolelle.

”Ei lisää kilpailua, ainoastaan hankintaorganisaatioiden määrää”

Jätekukko Oy:n omistaa tällä hetkellä 15 kuntaa. Ainoastaan Kuopion kaupungin omistusosuus jäteyhtiöstä (49,5 prosenttia) ylittää kymmenen prosentin haamurajan.

Mikäli 10 prosentin vähimmäisomistusvaade toteutuisi, Jätekukon kuten lukuisten muidenkin kunnallisten jäteyhtiöiden olisi järjesteltävä toimintonsa uudelta pohjalta.

Ryhänen kysyy, miksi hallitus haluaa purkaa hyvin toimivan jätehuoltokokonaisuuden osiin.

”Se ei lisää kilpailua millään lailla, vaan pelkästään kasvattaa hankintaorganisaatioiden määrää ja hallinnollista työtä. Pienempien alueiden myötä myös jätelogistiikka kärsii. Kaikki tämä lisää väistämättä kustannuksia. Asukkaiden näkökulmasta jätehuollon hyvin toimivat käytänteet muuttuvat”, Ryhänen kritisoi.

Kantelu komissiolle

Jätekukko teki kesällä kuuden muun jätelaitoksen kanssa kantelun Euroopan komissiolle Suomen hallituksen esittämästä hankintalain muutoksesta.

Jätekukon lisäksi kantelussa ovat mukana Lounais-Suomen Jätehuolto, Kiertokaari, Kiertokapula, Loimi-Hämeen Jätehuolto, Pirkanmaan Jätehuolto ja Rosk’n Roll.

Kantelun mukaan esitys rikkoo EU:n hankintadirektiiviä ja EU:n perusperiaatteita sekä vaarantaa kuntien mahdollisuudet järjestää jätehuoltoa tehokkaasti ja taloudellisesti, mikä on lopulta uhka asukkaiden jätehuoltopalveluille.

”On aivan turhaa ulottaa hankintalain kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaade koskemaan jätehuoltoa. Ehdotus on järjetön ja perusteeton. Lähtökohtaisesti kaikki kuntien omistamat jäteyhtiöt ovat direktiivin ja hankintalain tarkoittamia, aitoja sidosyksiköitä”, sanoo jätelaitosten sekä Kustos ry:n kanteluiden asiamiehenä toimiva, EU- ja hankintaoikeuteen erikoistunut asianajaja Jouni Alanen Asianajotoimisto Roihu Oy:stä.

Jätehuolto ulos?

Alasen mukaan kantelu haluttiin tehdä jo hyvissä ajoin, ennen kuin hallituksen lakimuutosesitystä on esitelty eduskunnalle.

”Oli ehdottomasti tarpeellista toimia jo kesällä, eikä odottaa hallituksen esitystä. Näin komissiolle jää aikaa vaikuttaa Suomen hallitukseen ja vaatia Suomea muuttamaan kantaansa.”

Tarkoituksena oli myös herätellä lainvalmistelijoita huomioimaan mahdolliset EU-oikeudelliset ongelmat.

Alanen itse odottaa, että vähintäänkin jätehuolto, ehkä myös joitakin muita aloja, tullaan sulkemaan hankintalakimuutoksen omistusosuusvaatimusten ulkopuolelle.

Perusperiaatteita rikottu

Alanen listaa ainakin kolme EU:n perusperiaatetta, joiden kanssa hallituksen linjaukset ovat ristiriidassa:

”Suhteellisuusperiaate. Tässä ammutaan kärpästä haulikolla. Suuret haitat ylittävät huomattavasti mahdollisesti kilpailun tuomat hyödyt. Tässä on vain poliittinen pyrkimys, jolle ei löydy kunnon perusteita”, Alanen aloittaa ja jatkaa:

”Toisena syrjimättömyysperiaate ja kolmantena tasapuolisuusperiaate. Muutosehdotus kohtelee etenkin pieniä kuntia todella kaltoin. Isoilla kunnilla on paremmat mahdollisuudet selvitä, jos jätelaitoksia pitää purkaa.”

Alanen katsoo myös, ettei lakimuutoksen vaikutusten arviota ole tehty riittävällä huolellisuudella.

Muutoskustannuksia siitä, että yhtiöitä pitäisi purkaa ja perustaa uusia, ei ole juuri huomioitu esimerkiksi PricewaterhouseCoopersin tekemässä selvityksessä.

Hankintalaki arviointineuvostolle

Lainsäädännön arviointineuvosto on päättänyt ottaa hankintalakiuudistuksen käsiteltäväkseen.

”Pidämme tätä taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävänä lakihankkeena”, kertoo Lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

”Yleisesti ottaen emme arvioi minkään hallituksen esityksen poliittista puolta, vaan sitä, onko hallitus riittävän hyvin ja vakuuttavasti tehnyt vaikutusarviota hallituksen esityksestä. Katsomme kokonaisuutta ja sitä, kuinka selkeä ja laadukas hallituksen esitys on.”

Miten omaisuus ja vastuut jaettaisiin?

Omistusjärjestelyjen muutokset eivät ole lainkaan yksinkertaisia, jos jäteyhtiöitä päädyttäisiin purkamaan hankintalakiuudistuksen vaatimusten vuoksi.

Jätekukon Ryhänen muistuttaa, että yhtiön pilkkominen edellyttäisi arvonmäärityksen tekemistä.

”Jätehuoltoyhtiöllä on omaisuutta mutta myös merkittäviä vastuita. Yhteisymmärryksen löytäminen vaatinee paljon työtä. Kaiken ruljanssin jälkeen lopputuloksena olisi nykyisen Jätekukon sijaan vähintään kaksi uutta, erillistä toimijaa. Kuopion kaupunki on asukasluvultaan niin merkittävä kaupunki, että sen ympärille perustettava uusi yhtiö kyllä jatkossakin pärjää, mutta ulkopuolelle jäävien kuntien osalta tilanne on heikompi.”

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Kuinka jaettaisiin kunnallisten jäteyhtiöiden omaisuus, laitos- ja keräysasemainfra? Entä vastuut ja velvollisuudet?