Hollannissa jätteistä saa rahaa – Näin toimii uudenlainen kierrätysbisnes

Droppien kekseliäs bisnesmalli teki jätteenlajittelusta palkitsevaa. Alankomaissa kuluttaja saa rahaa palauttaessaan romulaitteita tai uudelleenkäyttöön kelpaavaa tavaraa.

Hollantilainen Droppie on kehittänyt jätteenkeräyksestä uudenlaista liiketoimintaa. Se palkitsee kuluttajia lajittelusta, pelastaa elektroniikkaa uudelleenkäyttöön ja kerää kierrätykseen aiempaa puhtaampaa muovia.

Mutta kuinka yrityksellä on varaa maksaa kuluttajille heidän jätteistään?

Droppien perustaja Natascha Hermsen uskoo löytäneensä ratkaisun yhdistämällä jätteenkeräykseen aivan muita palveluja.

”Lajittelusta on tehtävä ihmisille helppoa, hauskaa ja palkitsevaa”, Hermsen kiteyttää.

Huolellinen lajittelija palkitaan

Kolmisen vuotta sitten perustettu Droppie on konsepti, joka kannustaa kuluttajaa lajittelemaan jätteensä ja tuomaan ne vastaanottopisteenä toimivaan Droppie-myymälään. Konseptiin kuuluva sovellus jakaa tietoa ja tönii kepeästi toimimaan oikein.

Oranssista brändistä ja leikkisästä logosta helposti tunnistettavia Droppie-pisteitä on Alankomaissa kaikkiaan 15.

Jätteensä tai käyttökelpoiset tavaransa Droppieen kiikuttanut kuluttaja saa sovelluksesta valitsemansa palkinnon.

Palkinto voi olla virtuaalinen konfettisade kehujen kera, alennuskuponki tai arvontalipuke. Tai kuluttaja voi valita paikallisen hyväntekeväisyyskohteen, jota Droppien kautta tuetaan. Haagissa kuluttaja voi tukea paikallista liikuntaseuraa, eläinambulanssia tai muoviroskaa Scheveningenin rannoilta keräävää Trashure Hunt -ympäristökasvatustyötä.

Miljoonalla eurolla kannustimia

Droppie motivoi kuluttajia myös silkalla rahalla. Tuomalla Droppieen muovipakkausjätettä, käytöstä poistamiaan vaatteita, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, käytettyjä ruokaöljyjä, huonekaluja, kirjoja, pyöräilykypäriä, makuupusseja tai vaikkapa leluja, kuluttaja voi tienata muutamia kymmeniä senttejä. Lasten polkupyörästä palkitaan viidellä eurolla.

”Haagin myymälöiden kautta olemme jakaneet jo miljoonan euron verran palkintoja”, Droppien Haagin toimintojen päällikkö Jeen Budding laskee.

Kolmessa vuodessa Haagin viiteen myymälään on tehty yli 180 000 jäte-erätuontia.

Elektroniikkaa uudelleenkäyttöön

Droppie on osoittautunut hyväksi kanavaksi muun muassa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (SER) keräämiseen.

Siisteissä sisätiloissa toimivissa myymälöissä laitteet kyetään ottamaan talteen niin, että ne eivät hajoa keräysprosessin aikana eivätkä jää keräyskontteihin säiden armoille.

Myymälän henkilökunta lajittelee SERin seasta talteen muun muassa läppäreitä ja muuta uudelleenkäyttöön kelpaavaa elektroniikkaa.

”Me lajittelemme laitteita, jotka perinteisillä keräystavoilla menetetään muun romun sekaan. Esimerkiksi modeemit ja reitittimet ovat harvoin edes rikki, kun ihmiset tuovat ne keräykseen. Olemme todenneet, että lähes 80 prosenttia niistä kelpaa vielä uudelleenkäyttöön”, Hermsen kertoo.

Droppien vastaanottamasta SERistä kaikkiaan 35 prosenttia on saatu ohjattua uudelleenkäyttöön.

Tuottajayhteisöt ovat Droppien yhteistyökumppaneita.

Droppie keskittyy kehittyviin jätevirtoihin ja tekee myös kokeiluita: Myymälän lajitteluseinämän koloihin on voinut pudotella vaikkapa kahvikapseleita tai vanhoja tennispalloja. Myös kirjoja on saatu pelastettua uudelleenkäyttöön paikallisen kumppanin avulla.

Muovia talteen puhtaampana

Droppie-verkosto täydentää kunnallista yhdyskuntajätteen keräysjärjestelmää, jonka kautta kerätään muun muassa biojätettä, lasia, paperia ja muovia.

Alankomaiden suurissa kaupungeissa esimerkiksi muovin syntypaikkalajittelu on vähentynyt, koska sitä on alettu lajitella mekaanisissa lajittelulaitoksissa, joita on perustettu ruotimaan polttoon menevän jätevirran joukosta pois vielä kierrätykseen soveltuvia materiaaleja.

Kierrätysastetta heikentää tällä tavalla kerätyn muovijätteen huono laatu. Epäpuhtauksia on niin paljon, että yli kolmasosa muovijätteestä saattaa kelvata vain alhaisen arvon kierrätyskäyttöön tai olla täysin kierrätyskelvotonta.

Droppie on keksinyt tavan saada muovipakkausjätteet talteen puhtaampana virtana.

”Hoksasimme, että ostoksilla ihmiset yleensä ostavat samat tietyt tuotteet joka viikko. Jos voimme informoida heitä, miten juuri näiden ostosten pakkaukset voi lajitella ja kierrättää, saamme talteen puhtaampia jätevirtoja”, Hermsen kertoo.

Droppie teki naapurustoissa muutaman kuukauden neuvontakampanjan. Neuvontaa on tarjolla myös myymälässä ja sovelluksessa.

”Saimme epäpuhtauksien prosenttiosuutta laskettua 35 prosentista yhteen prosenttiin”, Hermsen havainnollistaa neuvonnan voimaa.

Puhtaat jätevirrat voivat olla valtti tulevaisuudessa, kun EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus lisää muovipakkausten tuottajien velvoitteita käyttää pakkausten valmistuksessa kierrätysmuovia.

Miten jätteenkeräyksestä tehdään kannattavaa?

Mahdollisimman puhtaat jätejaevirrat ja paikalliset yhteistyökumppanit auttavat kohentamaan Droppien toiminnan taloudellista kannattavuutta.

Se ei vielä riitä. Lajittelu ja jätteiden vastaanotto aiheuttaa niin paljon kuluja, että toimintaa ei vielä käännetä voitolliseksi pelkästään uudelleenkäytöllä tai kierrätyksellä, etenkään kun tilavuokrien ja henkilöstökulujen lisäksi Droppie antaa rahaa myös jätettä tuoville kuluttajille.

Hermsen kertoo, että kaksi Droppien 15 myymälästä kuitenkin toimii jo kannattavasti. Bisnes on saatu käännettyä tuottoisaksi.

”Meidän taikatemppumme on se, että yhdistämme lajittelukonseptiin muita bisnesmalleja, joiden tuloilla rahoitamme lajittelun kustannukset.”

Hermsen on toiminut toistakymmentä vuotta yritysstrategiakonsulttina, ja tietää, että avaintekijä on se, että myymälään saadaan riittävästi asiakasvirtaa.

Droppien suosituimmassa myymälässä Utrechtissa käy päivässä yli 700 asiakasta.

Droppie ei olekaan pelkkä jätteen vastaanottopiste, vaan myymälät toimivat myös verkkokaupoista tilattujen pakettien keskitettyinä noutopisteinä. Kun ihmiset käyvät hakemassa verkosta tilaamiaan ostoksia, he näkevät samalla lajittelupuolen. Konsepti houkuttelee palaamaan seuraavalla kerralla jätenyssykän kanssa.

Panttipullot tukevat muun jätteen lajittelua

Toinen ihmisiä myymälään houkutteleva vetonaula on ollut pantillisten juomapakkausten palautus.

Alankomaissa panttipullojärjestelmä on vasta äskettäin laajentunut juomapulloihin ja tölkkeihin. Droppiella on myymälöissään yhteistyössä Tomran kanssa toteutettu järjestelmä, johon asiakas voi kaataa kerralla kokonaisen säkillisen pulloja ja tölkkejä.

Näitä suuria eriä kerralla vastaanottavia palautusautomaatteja ei Alankomaissa tyypillisesti ole käytössä esimerkiksi supermarketeissa, kuten Suomessa. Siksi niistä on tullut Droppielle vetonaula.

Tennispallot pomppivat takaisin

Myymälöissä on myös myynnissä vastuullisia tuotteita, jotka voivat jollain tavalla liittyä ihmisten Droppieen tuomiin jätejakeisiin.

Myynnissä on esimerkiksi Renewaballin padel-palloja. Ne on valmistettu – käytetyistä tennispalloista.

Droppie vastaanottaa myös käytettyjä mustepatruunoita, joten myytävänä on Recycle Clubin uudelleentäytettyjä mustekasetteja.

”Yleensä juuri silloin, kun ihminen on tuonut pois vanhan mustepatruunan, hetki on otollisin korvaavan uuden tuotteen hankintaan”, Budding muistuttaa.

Alankomaista muuallekin?

Hermsen näkee, että valloitettuaan Alankomaat Droppie suuntaa myös kansainvälisille markkinoille.

”Tästä tulee kannattava konsepti ainakin niissä maissa, joissa on panttipullojärjestelmä. Myymälä toimii, jos sen lähellä 1,5 kilometrin säteellä asuu riittävän paljon ihmisiä.”

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Droppie. Haagissa toimii jo viisi Droppie-myymälää.