Kuluttajatutkimus: Temuttaja vaihtaisi kiertotalouteen huolettomuuden perässä

Kuluttajat eivät tule ostamaan kiertotalouden tuotteita tai palveluita ideologisista syistä, vaan siksi, että ne ovat itselle houkuttelevampia, vaivattomampia ja hyödyllisempiä kuin perinteiset lineaaritalouden mallilla tuotetut.

Ultrapikamuotia Sheinistä tai halpaa kamaa Temusta hankkivia kuluttajia ei kannattaisi moralisoida, koska juuri tämä asiakasryhmä voisi helposti siirtyä kiertotaloustuotteisiin, jos kiertotalouden mukaisuudesta olisi heille selvää hyötyä.

Kiertotalousbrändien kannattaisikin rakentaa niin houkuttelevia ja huolettomia ratkaisuja, että niissä on vetovoimaa isoille massoille.

Näin voisi summata Alice Labsin vastikään ilmestyneen kuluttajakäyttäytymisen muutostutkimuksen tulokset.

CEGO-hanke tukemaan yrityksiä

Konsulttiyhtiö Alice Labs haastatteli suomalaisia kuluttajia ja selvitti kuluttajien suhdetta tavaroihin, kulutukseen ja kiertotalouteen.

Tutkimuksen tilasi Uudenmaan liiton ja Laurea AMK:n vetämä, EU-rahoitettu Circular Economy Go -hanke CEGO.

CEGO-hanke tukee Uudenmaan yrityksiä kiertotalouden liiketoiminnassa.

”Tutkimuksen antama asiakas- ja markkinaymmärrys auttaa yrityksiä innovoimaan uusia kiertotalouden ratkaisuja ja suunnittelemaan markkinointia”, näkee Laurean lehtori, Circular Economy Go -hankkeen vetäjä Kati Tawast.

Kiertotaloushype vieraannuttaa

Tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat kuluttamiseen käytännönläheisesti.

Kiertotalouden ratkaisuille kuten kierrätykselle, korjaamiselle ja käytetyn ostamiselle onkin hyvät lähtökohdat, koska ne voivat tarjota kustannussäästöjä ja auttaa pitämään tuotteet käytössä pitkään.

”Kuluttajalle käytännönläheiset ja arjessa itselle arvoa tuottavat asiat ohjaavat päätöksentekoa. Esimerkiksi käytettyä tavaraa ostetaan, jos sen saa edullisesti ja jos se on laadultaan hyvää”, kertoo Alice Labsin Oskar Korkman.

Hän puhui CEGOn järjestämässä webinaarissa 11. helmikuuta.

Tutkimus löysi kuitenkin myös esteitä sille, että kuluttajat siirtyisivät laajemminkin kiertotalouteen.

”Jos kiertotaloudesta ja vastuullisuudesta puhutaan ideologisena, tuotantoteknisenä asiana, tämä voi jopa vieraannuttaa kuluttajia. Se aletaan kokea raskaana velvollisuutena, joka vaatii muuttamaan omaa käytöstä”, Korkman toteaa.

Huoletonta eloa ilman kampetta

Vain pieni edelläkävijöiden joukko näkee kiertotalouden houkuttelevana kokonaisuutena, jossa tuotteen pitkäikäisyys, korjattavuus, muunneltavuus ja jälleenmyyntiarvo ovat keskeisiä.

”Toisille kiertotalous voi jopa antaa tekosyyn ostaa pikamuotia, koska sen voi sitten helposti myydä eteenpäin second handinä. Kuluttamisesta puuttuu pitkäjänteisyyttä, joka johtaisi aidosti monien syklien markkinaan”, Sebastian Schauman Alice Labsista huomauttaa.

Tutkimustulosten mukaan suomalaisten brändien kannattaisi tehdä kiertotaloudesta nimenomaan massoja houkuttelevaa niin, että se tuottaa pragmaattista hyötyä kuluttajalle. Kiertotaloutta kannattaa siis korostaa arkisena ja järkevänä asiana.

Helpointa kaupallisesti mielenkiintoisia ja menestyviä konsepteja olisi rakentaa käytetyn tavaran ostamiseen, tavaran käyttöiän pidentämiseen ja tavaran laatuun.

”Uskomme, että laadun kriteerit ovat historiallisessa muutoksessa. Kiertotalouden houkuttelevuutta voisi lisätä innovoimalla laatukäsitettä. Laatu voi tarkoittaa korjattavuutta, pitkäikäisyyttä, käytettävyyttä, huoltomahdollisuuksia ja jälleenmyyntiarvoa”, Korkman korostaa.

Laadun voi myös liittää huolettomuuteen, koska vanhan tuotteen korvaaminen uudella koetaan usein vaivalloiseksi. Silloin tuotteen pitkäikäisyys on selvä etu.

”Huolettomuus voi olla sitä, että joku ostaa Temusta paljon halvalla. Mutta huolettomuus on myös sitä, että omistaa vähän tavaroita ja käyttää niitä pitkään”, Korkman muistuttaa.

Kiertotalouskiihdyttämöön

CEGO-hanke on Uudenmaan liiton rahoittama parivuotinen hanke, joka tukee yrityksiä kiertotalouden liiketoiminnassa.

CEGO-verkostossa on jo yli 30 yritystä, organisaatiota ja brändiä kuten Lumene, Inrego ja Fiskars.

Yritykset saavat tukea kiertotaloussiirtymäänsä Laurean kehittämästä CELLL-työkalusta, joka auttaa kehittämään kiertotalouden tuote- ja palvelukonsepteja.

Yrityksillä on mahdollisuus myös syventää osaamistaan maalis-huhtikuussa järjestettävissä kiertotalouskiihdyttämöissä.

Sparrausta ja tukea

CEGO-verkoston yritykset pääsevät vaihtamaan kokemuksia ja ajatuksia kiertotalousliiketoiminnasta yritysvierailuilla ja kiertotalouden edelläkävijöiden esityksissä. Verkosto avaa myös uusia mahdollisuuksia bisnesyhteistyöhön.

”Olemme tosi iloisia, että verkostossa on näin paljon aktiivisia yrityksiä. Tuntuu, että tälle on ollut tilausta. Verkostossa yritykset pääsevät sparraamaan toisiaan. Hanke on jo nyt saanut osallistujat keksimään yhteistyön muotoja”, Tawast hymyilee.

Laurean yrityskumppanuuksien asiantuntija Minna Nurmisalo kertoo, että verkoston vahvuus on yritysten moninaisuus ja se, että kiertotaloutta päästään yhdessä tutkimaan monesta eri näkökulmasta:

”Verkostoon on saatu mukaan hyvin erityyppisiä yrityksiä IT-alalta huonekaluteollisuuteen ja startupeista isoihin yhtiöihin.”

Joulukuussa CEGO-porukka vieraili Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Nihtisillan myymälässä.

Ulla Reiman ja Henrik Lehelä Freudenberg Home and Cleaning Solutionsista osallistuivat CEGO-tapaamiseen joulukuussa.

Yritys valmistaa esimerkiksi Vileda Professional -ammattituotteita. Tuotannon alkupään kiertotalous kuten kierrätyskuitujen hyödyntäminen kiinnostaa.

”Suomessa on tehty paljon tekstiilien kiertotaloudessa. CEGO-verkostoyhteistyö on jatkumoa tälle työlle. Yksin ei kiertotaloutta pysty toteuttamaan”, Reiman ja Lehelä sanovat.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Temuttajaa voisi kiinnostaa kiertotalouteen siirtyminen, jos kiertotalouden ratkaisut tarjoaisivat huolettomuutta.